sunnuntai 3. helmikuuta 2008
Kuuban 1. matkapäivä: Maata pitkin
5.1.2008 lauantai, 1. matkapäivä
Lappeenrannasta Vantaalle
Pendolinon lemmikkivaunussa aivastelemassa
Helsinki-Vantaan lentokentällä väärällä tiskillä
Hotelli Ramadan saunaosastolla
Oli synkkä ja lumeton tammikuinen lauantai-päivä, kun iskän punainen paholainen kaarsi pihamme. Nakkasimme laukut autoon ja ehdimme Matkakeskukseen hyvissä ajoin.
Jo lippuautomaatti tiesi kertoa, ettei junassa ole paikkoja. Kävimme sitten kuitenkin vielä kyselemässä lipputoimistosta, joka myi meille junan viimeiset paikat lemmikkivaunusta. Ykkösluokkaa olisi ollut tarjolla, mutta liian tyyriiksi olisi tullut, kun vieläpä Pendolino oli kyseessä.
Juna oli siis viimeistä paikkaa myöten täynnä, mutta menihän se matka elukkavaunussa aivastellen ja muutaman koiran toilailuja seuraillen. Äiskän pakkaamat eväät olisivat maistuneet matkakumppaneillemme Röllille, Pennulle ja Pinjalle, koko ajan olivat tuppaamassa kuonojansa laukkuihimme.
Tikkurilasta hyppäsimme lentokenttäbussiin, ja lähdimme tekemään lähtöselvitystä. Lomamatkat oli luvannut, että aulassa 3, tiskillä 314, on mahdollisuus tehdä lähtöselvitys klo 18–20 lentoa edeltävänä iltana. Klo 18.09 tiedustelin virkailijalta, miksi kyseinen tiski oli yhäkin tyhjä. Uusien tietojen mukaan selvitys olikin alkamassa vasta klo 18.30 ja aivan muulla tiskillä. ”Tiskihän vaihtelee päivittäin.”, kertoi virkailija. Jaa-a, pinnat Lomamatkoille: olisihan senkin voinut toki ilmoittaa, ettei tiski suinkaan ole sama joka päivä.
Virkailija kuitenkin teki selvityksen meille saman tien, ja pääsimme metsästämään hapankorppua. Mikko nimittäin ehdottomasti halusi hapankorppua mukaan; on siitä ollut iloa ennenkin, kun on turistiripulin kourissa lojuttu omassa huoneessa. Lentokentän Ärkkärit eivät myyneet hapankorppua. Sitten löytyi Delin Take Away -piste ja Kymppikiska, joista sai hapankorppua ja hernekeittopurkin matkaeväiksi.
Seuraava haaste oli keksiä, kuinka päästään hotellille. Arvasimme kyllä, että sinne olisi ilmainen kuljetuskin, mutta mistä ja milloin – nii-in. Matkalaukkujen kanssa rehaaminen ympäri kenttää ei enää houkuttanut. Otimme taksin, maksoimme 12 euroa. Se oli pieni pisara koko matkan hinnassa.
Hotellille saavuttuamme ostimme punaviinipullon huoneeseen hotellin ravintolasta, koska minibaarista sai vain valkoviiniä, hääääh?! Pullo maksoi etukortilla 27 euroa ja risat, mitähän olisi maksanut ilman? Mutta hyvää oli.
Hotellin netissäkin mainostettu saunaosasto piti tietenkin käydä testaamassa. Saunaosasto paljastuikin uima-altaattomaksi tavan saunaksi. Noh, eipä ollut ainakaan ruuhkaa klo 22:n aikaan. Saimme saunoa ihan keskenään.
Nukkumaan täytyi mennä sitten heti saunomisen jälkeen, koska herätys tulisi olemaan kohtuuttoman aikaisin varhaisen aamulennon takia. Iltapalaksi nautimme äiskän mukaan laittamat matkaeväsleivät ja mandariinit.
Tunnisteet:
Helsinki-Vantaa,
junailu,
matkustaminen,
Ramada-hotelli
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti