Minun Pietarini - sadetta, hatsapuria ja kadonnut kuppi

Olin taas viime viikolla muutaman päivän Pietarissa työasioissa. Pietarin sää oli Pietarin sää, satoi vettä kolme päivää; taattua Pietaria.

Suomi-talon viereen oli avautunut uusi georgialainen/eurooppalainen ravintola, Aladasturi. Kävin siellä kerran illallisella ja kerran lounaalla, kun se siinä aivan hollilla sattuu sijaitsemaan.

Hatsapuri-juustoleipä oli hyvää, Tbiliso (joka on tässä ravintolassa possua, sipulia, sieniä, yrttejä ja perunaa valurautapannussa) oli hieman liian kuivaa, mutta korjaantui satsibeli-kastikkeella.

Hatsapuri po-imeretinski

Tbiliso

Satsibeli

Vihreä tee laitettiin tässäkin paikassa kiehuvaan veteen, joka tekee vihreään teehen kitkerän maun. En tiedä, miten niin harvassa ravintolassa ja kahvilassa vihreä tee laitetaan oikeaoppisesti, reilusti alle 100-asteiseen veteen.

Bisneslounaalle minut houkutteli pääruoka чашушули, joka on georgialainen pitkään haudutettu lihapata. Bisneslounaiden perinteisiin kotletteihin kyllästyneenä tämä oli mukava piristys.

Aladasturi tarjoilee bisneslounasta klo 12-16. Lounaan hinta on 240 ruplaa. Siihen kuuluu kompotti ruokajuomana, leipä, salaatti, keitto ja pääruoka. Ja koko hoito pöytään tarjoiltuna. Tällainen lounas on usein enemmän kuin hintansa väärti. Niin oli tälläkin kertaa. Vaan jääköhän siitä ravintolalle juuri mitään käteen?

Aladasturin bisneslounas. Pahoittelen kännykameran luokatonta kuvaa.

Verrokiksi mainittakoon, että tonnikalaleipä läheisestä Garcon-kahvilasta maksoi saman kuin koko kolmen ruokalajin lounas, 240 ruplaa. Nuo bisneslounaiden hinnat ovat todella matalia ihan kautta linjan. Lähes jokainen paikka tarjoaa lounasaikaan edullisen setin, vaikka menun ruuat olisivat aivan toista luokkaa.

Tonnikalaleipä

No, mitä tästä visiitistä jäi muuta mieleen kuin lakkaamaton sade ja uusi georgialainen ravintola? :)

Työpöydältäni oli taas hävinnyt kuppi, tällä kertaa Suomi-talon tyttöjen ostama Pietari-muki. Suuri harmitus, kuppi, jolla on tunnearvoa! Edellisen kupin, Etelä-Karjala-instituutin ostaman Virkkuukoukkus-mukin hajottivat siivoojaat pöydältäni ikkunoita pestessään. Eli tunnerikas muistokuppi sekin oli. Seuraavan mukin ostan itse, enkä muodosta siihen mitään suhdetta, kun eivät kupit työpöydälläni säily.

Ajattelin siis käydä Dom Knigistä uuden kupin, siellä on aina ollut hyvä valikoima isoja mukeja, mutta nyt koko kaupasta ei löytynyt enää osastoa, jolla kuppeja myytiin. Yksi pieni osasto oli tyhjänä, liekö ne siihen jollain aikataululla ilmaantuvat...

Kommentti 26.11.2015:

Dom Knigin ns. matkamuisto-osasto, jolle kupitkin kuuluivat, on siirtynyt pieneen myymälään katutasoon aivan Dom Knigin viereen. Myymälän nimi on Polianka souvenir shop, Полянка магазин сувениров. Kyseessä on siis ihan oma erillinen myymälänsä nyt, ei osa Dom Knigiä, vaikka hintalaputkin ovat vielä Dom Knigin merkinnöillä ;)

Se pieni tyhjä osasto Dom Knigissäkin oli nyt täytetty, siihen oli tullut lähinnä erilaisia, kauniita lahjapusseja pilvin pimein.

Pietarin runsas ravintolatarjonta hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa - kerta toisensa jälkeen

Pietarin ravintolatarjonnasta olen kirjoittanut tekstin jos toisenkin, mutta aihe on jokseenkin ehtymätön, Pietarissa kun on valtavasti ravintoloita ja uusia syntyy koko ajan. Tässä jälleen muutama ydinkeskustan ravintola esittelyssä:

«Трын-трава» Tryn-trava (Malaya Konyushennaya 9)

Peinteinen venäläinen ravintola Tryn-trava on miljööltään oikein kiva, sisustustyyli on vanhavenäläinen. Kesällä toiminnassa on myös terassi rauhallisella Malaya Konyushennaya -kävelykadulla.

Lounasaikaan tarjolla on valtava venäläinen noutopöytä, josta voi valita syövänsä kylmät alkupalat ja salaatit tai koko hoidon, eli myös lämpimät ruuat lisäksi. Noutopöytä ei ole kallis, ja se on varsin mainio tapa päästä maistamaan useita venäläisiä ruokia yhdellä syönnillä - tosin syötävää jo kylmissä on niin paljon, että ähkyltä ei voi välttyä...

Illalliselta Tryn Travassa en totta puhuttuna odottanut paljoa, mutta myös illallinen listalta oli kuitenkin ihan kohtuullisen hyvä; rehellistä venäläistä ruokaa ilman krumeluureja, sopuhintaan.

Nettisivut: http://www.trin-trava.ru/

Tryn-Travan borssikeitto

Stroganoff @ Tryn-Trava

PirO.G.I., ПирО.Г.И. (Fontanka 40)

Koska paikan nimi on Pirogi, ajattelin, että varmaankin pakko sitten maistaa piirakkaa. Piirakkalista onkin varsin mittava. Otin ruiskuorista pinaattipiirakkaa, joka tarjoiltiin salaatin kera. Valitettavasti tuhti piirakkapala ei vakuuttanut. Ensinnäkään se ei ollut tuoretta, vaikka olihan se lämmitetty. Piirakan taikina oli liian paksua ja kuivaa, pinaattitäytekään ei piirakkaa pelastanut, ei ollut sekään edes oikein hyvää. Mietin, etten voi ihan vain kohteliaisuudesta sitä syödä, vaan haluan jotain muuta.

Kerroin tarjoilijalle nätisti, ettei piirakka minulle maistunut, ja että haluaisin syödä mieluummin vaikka paistetut kuoreet. Eipä tuo ollut moksiskaan, ja pian eteeni kannettiin oikein maistuvat kuoreet. Mitään hyvitystä en pahasta piirakasta saanut, mutta enpä oikeastaan sellaista odottanutkaan. Sitä paitsi Pirogi on kyllä todella edullinen paikka, eli eivätpä nuo ruuat juuri mitään maksaneet. Pirogi tuntuu olevan nuorten suosiossa, pahasta piirakasta huolimatta, mutta huomattavasti paremmat piirakat saa kyllä Stollesta :)

Nettisivut: http://www.piterogi.ru/

Piirakka @ Pirogi

Pirogin paistetut kuoreet

Брассерия Kriek, Brasserie Kriek (Nevskij Prospekt 22-24)

Olin lounasaikaan liikkeellä Nevskillä. Brasserie Kriekillä on tarjolla edullinen bisneslounas arkena, mutta sitä ei saa tilata terassille, vaan se pitäisi syödä kellariravintolassa. Päädyin sitten ottamaan ruuan listalta, että sain istua kauniina kesäpäivänä ulkona katsellen Nevskin vilinää.

Otin täytettyä kanaa ja ruusukaalilisukkeen. Annos oli mielenkiintoinen ja hyvä, joskin jossain kohdassa hieman rupesi häiritsemään annoksen kermaisuus; sekä kanassa että kaalissa oli kermaa käytetty säästelemättä. Onneksi annoksessa oli mukana myös tuoretta salaattia antamassa raikkautta. Ilman sitä kermaisuus olisi mennyt helposti yli.

Kyllä Nevskiltä löytää ruokaa Kriekiä edullisemminkin, mutta todella kaukana ollaan vielä kalleimpien ravintoloiden hintatasosta. Ehkä Kriekistä osaisi nauttia minua enemmän sellainen henkilö, joka maistelisi ruuan kyytipoikana jotain Kriekin ainakin kymmenistä - ellei sadoista - oluista.

Nettisivut: http://www.kriek.ru/

Georgialainen ravintola Rustaveli (Moika 9)

Rustaveli on pieni, erittäin suosittu georgialainen ravintola Moikan varrella keskustassa. Ravintolaan saattaa hyvällä tuurilla päästä ilman varaustakin, mutta varaus kyllä kannattaa tehdä.

Olen pari kertaa syönyt Rustavelissa ja voin sanoa, että ruoka on todella hyvää, eikä hinnatkaan ole hurjat. Ensimmäisellä kerralla käydessäni kortilla ei voinut maksaa, joten toisella kerralla taisin tarjota heti käteistä. En nyt siis uskalla sanoa kortista varmaksi mitään, mutta ehkä on hyvä olla käteistäkin mukana, kokemuksesta tiedän, että lähimmälle toimivalle pankkiautomaatille voi tulla vähän matkaa. :D

Suosittelen lämpimästi Rustavelia georgialaisen keittiön ystäville - ja niille, jotka vasta sen ystäväksi halajavat.

Punajuuresta tehdyt phalit

Hatsapuri

Lobio

Ja kannattaa muistaa, että georgialaisissa ravintoloissa annetaan yleensä oikein mielellään loput ruuista matkaan, jos ei kaikkea jaksa paikan päällä syödä. Esimerkiksi hatsapurit ovat yleensä suuria, ja ne usein jaetaankin seurueen kanssa, mutta jos on liikkeellä vaikka yksin kaksin, voi huoletta tilata hatsapurin, siitä on sitten iloa pitemmäksikin aikaa. Tosin Venäjällä kyllä muutenkin pakataan loput melko auliisti matkaan useissa keskitason ravintoloissa.

Rustavelille ei löytynyt omaa nettisivua, mutta Tripadvisorista löytyy ja myös täällä on jotain juttua Rustavelista.

Pari hittiä ja huti - blogi Pietarin ravintolatarjonnasta, jälleen kerran

Esittelen tässä muutaman Pietarin ravintolan, joissa olen/olemme vierailleet viime aikoina. Ja kuten otsikkokin kertoo, mukaan mahtuu (minun makuuni) niin hittejä kuin huteja.

PALM Belgian brasserie
Bolshaja Konjusennaja 29

PALM ei tehnyt minuun suurta vaikutusta ensivierailullani. Baarimiljöössä nauttimani simpukat olivat haaleat, mutta onneksi valkosipuli ja sitruuna tekivät niille kuitenkin ihmeitä, ja kyllähän tämä simpukkailtapala maistui, vaikkei mikään aivan erityinen ollutkaan. Ihan OK mesta, mutten illallispaikaksi valitsisi. Mutta jos simpukoita tekee mieli, niin niitä listalla on jokaiseen makuun.

Fruktovaja Lavka
Bolshaja Konjusennaja 15

Kävin testaamassa Tallikadun Fruktovaja Lavkan, jonka olen tähän mennessä tuntenut lähinnä hedelmä- ja herkkukauppana, lounastarjonnan viime viikolla. Varsinaista lounaslistaa ei ole, vaan sama lista on tarjolla kaupan aukioloaikoina klo 10-22. Tosin lounasaikaan suositellaan tiettyjä listan ruokia, sillä ne tulevat muuta listaa nopeammin.

Kurpitsakeitto oli hyvää ja todella täyttävää, mutta ei erityistä. Parasta kurpitsakeittoa koskaan olen syönyt Joensuussa Surakan baarissa.

Pääruokana söin kaalikääryleen. Kaalikääryle oli herkullinen, mutta sillä ei kyllä ollut mitään tekemistä Suomessa syötävien perinteisten kaalikääryleiden kanssa. Ruokajuomaksi otin inkivääriteetä. Se oli todella hyvää, joskin hieman makeaa, vaikken pyytänyt siihen sokeria.

Jälkiruuaksi otin taas cappuccinon. Vanha virsi, mutta sehän oli jälleen liian tuhti, eli turhan kahvinen ja maistui lievästi ankealta automaatilta. Mainittakoon nyt tähän, että joskus minua myös onnistaa näiden kanssa; tänään join varsin siedettävän cappuccinon, itse asiassa tuplan, Coffee Housessa ulitsa Majakovskajalla. Mukavasti oli maitoisa ja riittoisa, juuri sellainen, kun minulle maistuu.

Fruktovaja Lavkaa suosittelen niin hedelmä- ja yrttikauppana kuin lounaskuppilanakin.

Literaturnoje cafe
Nevskiy Prospekt 18

Helmikuisena arki-iltana Literaturnoje cafe oli hiljainen. Minun lisäkseni syöjiä oli yhdessä pöydässä.

Illallinen Literaturnoje cafessa on kokonaisvaltainen elämys. Paikka on idyllinen, tarjoilijat viimeisen päälle puettuja, kohteliaita, ja elävä musiikki kruunaa kokonaisuuden. Ja niin, ruoka on hyvää. Vaikea sanoin kuvata sitä tunnelmaa, se täytyy mennä paikan päälle kokemaan. Suosittelen. Tänne voisin tuoda vieraitani illalliselle ja olla varma, että paikka jää mieleen.
 

Liverpool
Ulitsa Majakovskaja 16

Liverpool on ehdottomasti enemmän baari kuin ravintola. Musiikkibaarina ja pihviravintolana se itseään mainostaakin, mutta musiikkibaarina, Beatles-baarina, se kai varsinaisesti suosituksi on tullut. Liverpool on Tripadvisorin listalla tällä hetkellä Pietarin ravintoloista jopa sijalla 142/8302.

Söimme eilen perjantai-illalliseksi pihviä ja joimme hyvää argentiinalaista punaviiniä. Ihan ei autenttiselle tasolle tämä ateria päässyt, mutta ei missään tapauksessa huono suoritus. Pihvitkin osasivat jättää sopivan raaoiksi.

Beatles ja muut ikivihreät raikasivat taustalla ja me nautimme olostamme. Mutta jälleen on mainittava, että eihän tämä ihan meidän tyylisimme illallispaikka ole.

Hassu sattumus, että tänään meitä tuli kaupungilla vastaan eilinen tarjoilijamme Liverpoolista. Hämmästynyt ja ilahtunut oli tarjoilijakin meidät taas tavatessaan. Pieni on tämä Pietari.

Arkea ja juhlaa kevättalvisessa Pietarissa

Helmikuista Pietaria

Nenäliinamainoksessa Pietarin metrossa kehotetaan kankaisten nenäliinojen sijaan käyttämään paperisia, koska ne ovat hygieenisempiä. Milloin olet Suomessa nähnyt jonkun muun kuin vaarisi käyttävän kankaista nenäliinaa, joka käytettynä tungetaan takaisin rintataskuun ja tarpeen tulleen vedetään taas sieltä esiin?

Helmikuista Pietaria

Viime viikolla oli jo varsinainen "maaliskuinen helleaalto"; Pietarissa oli kymmenen lämpöastetta. Illatkaan eivät olleet kylmiä. Reippaalle iltakävelylle puin päälleni pitkähihaisen paidan, kaulahuivin ja neulepontson. Kadulla vastaan tullut mummo kuitenkin huomatti, että nuori nainen, pukekaa lämpimämmin  päälle, ettette vilustu.

Suomessa muistisairas ikäihminen saa vaeltaa pelkkä yöpaita päällänsä pitkin Helsingin katuja ilman, että kukaan puuttuu asiaan. Takitta istuva lapsi sen sijaan saa Suomessakin aikuisen heltymään ja antamaan omansa.

Ystävänpäiväalet Dom Knigissä. Mainoslause kuului "14 %:n alennus jokaiselle, myös ei-rakastuneille".

Love Sale 60% @ Nevski Prospekt, ystävänpäivän alennuksia.

Venäjällä 14.2. on ensisijaisesti rakastavaisten/rakastuneiden päivä, Suomessa etusijalla ovat ystävät. Tosin kyllä Venäjälläkin juhlitaan myös ystäviä silloin, ja ystävien kanssa. Milloinpa ei? Mutta huomionosoituksia odotetaan silti erityisesti omalta rakkaalta, ja toki tärkeysjärjestys menee niin, että mieheltä naiselle.

Ystävänpäivä onkin hyvää harjoitusta 8.3. naistenpäivää varten, jolloin jokainen nainen odottaa mieheltään huomionosoituksia, ainakin kukkia. Ruusut sopivat naistenpäivään. Mutta myös naistenpäivää voi juhlia kavereiden kanssa, ihan vain naisporukassa. Juhlistaa kuitenkin pitää. Ja miksipä ei?

Minäkin kävin ystävänpäiväalessa Dom Knigi -kirjakaupassa.

Konttorilla juhlistettiin ystävänpäivää työpäivän päätteeksi.

Maslennitsan eli laskiaisen aikaan, seitsemännellä viikolla ennen pääsiäistä, Venäjällä syödään tuhteja blinejä ennen laskeutumista paastoon. Maslennitsaa kutsutaan myös bliniviikoksi. Ja blinejä on joka lähtöön. On suolaisia ja makeita, mitä erilaisimmilla täytteillä. Perinteisimpiä täytteitä lienevät kaviaarit, smetanat, sipuli, ehkä lohi. Samoja meillä Suomessakin tarjotaan blinien kanssa.

Tässä suositun venäläisen pikaruokaketjun Teremokin täytetyt blinit. Otimme mukaan ja söimme kämpillä ennen saunaa - yhäkin lämpiminä hyvän paketoinnin ansiosta.

Helmikuista Pietaria

Helmikuista Pietaria