Näytetään tekstit, joissa on tunniste ravintola-arvostelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ravintola-arvostelu. Näytä kaikki tekstit

perjantai 13. huhtikuuta 2018

Pietari herää kevääseen, ja muutama muukin huomio


Pietari herää kevääseen
Maanantaina Pietarissa oli +18 astetta lämmintä ja kaunis auringonpaiste. Istuin tosin koko päivän konttorilla, mutta kun illalla vapauduin, avautui edessäni kevääseen herännyt Pietari.

Kaikenkarvaiset peikot ja menninkäiset kaivautuivat koloistaan, muutama päivänsädekin oli lähtenyt liikenteeseen. Kerjäläisillä ja katumyyjillä ei ollut lapasia käsissään, eivätkä katusoittajienkaan sormet olleet enää jäässä ja pipot olivat vaihtuneet lippiksiin. Musiikki soi, porukka jammasi. 

Ihmiset kaduilla olivat äänekkäitä, ja joukossa kuului montaa muutakin kieltä kuin venäjää. Nevskin jalkakäytävillä oli ruuhkaa ihan eri tavalla kuin talvella. Maanantaisessa Pietarin keskustassa oli enemmän elämää kuin aikoihin edes viikonloppuisin.

Monien pettymykseksi tiistaina oli jälleen huhtikuinen +4 astetta, tosin aurinkoista yhäkin. Lähdin siis ilman paksua takkia ulos. Vartija heti ovella kuitenkin totesi, että eteläänkö olin matkalla, kun päällysvaatteet eivät lähteneet mukaan. Niin, Venäjällä aika monet tutut ja tuntemattomat ihmiset katsovat asiakseen huomautella säähän sopimattomista vaatteista.

Eilen ennen työpäiväni alkua pelasin hetken Pokemonia istuskellen auringossa puiston laitamilla. Vanhempi herrasmies tuli kyselemään, että häntäkö odottelen. Totesin melkein tylysti, että on tässä ihan muuta tekemistä. Kohteliaasti kuitenkin lisäsin, että olkaa hyvä, älkää häiritkö, valtaan tässä juuri salia. Virhe! 

Herrasmies halusi nähdä, mitä pelissä tapahtuu, ja rupesi selostamaan pelitapahtumia. Hän oli näkevinään salitaisteluissa vilisevän vuosilukuja (häh?!), ja niiden kohdalla hän aina mainitsi, mitä hänen mielestään merkittävää Venäjällä sinä vuonna oli tapahtunut. Ihan mielenkiintoista kylläkin :D Valtasin salin, kiitin harmittomaksi osoittautunutta herraa peliseurasta ja lähdin konttorille.



…ja muutama muukin huomio

Mitä viikko minulle opetti? Paljonkin, kuten aina. Heti keulilta tulee mieleeni, että jouduin tivaamaan tutussa majoituksessa rekisteröinnin tarpeellisuudesta ensimmäistä kertaa, ja että Allegron netin käyttäminen Venäjän puolella vaatii nykyään kirjautumisen. Lisäksi Suomen aseman Allegron odotussali on remontissa ja lippujenmyynti tapahtuu eri tiloissa.

Majoittujien rekisteröintisäännökset ovat kuulemma tiukentuneet. Tähänkin asti jotkut majoitukset, etenkin isommat hotellit, ovat lyhyistäkin visiiteistä automaattisesti laatineet rekisteröinnit ulkomaalaisilla passeilla majoittuville, jotkut lisämaksusta, jotkut ilman. Joissakin majoituksisissa taas ei ole mainittu mahdollisista rekisteröinneistä halaistua sanaa.

Nyt kuulemma tämä ei enää passaa, ainakin luottomajoituksessani näin kerrottiin. Jatkossa rekisteröinti tehdään, ja heillä se maksaa 250 ruplaa. No, eihän se ole iso raha, etenkin kun rupla on taas melkoisessa syöksykierteessä, mutta kun sellaiseen tuhat ruplaa ja rapiat maksavaan (huom. low season -hinta!) majoitukseen lisätään 250 ruplaa, niin onhan se prosenteissa jo ihan huomattavasti.

Minulle rekisteröinti tehtiin vastusteluistani huolimatta, mutta sitä ei tällä kertaa kuitenkaan laskutettu, koska selvästikään en ollut tiennyt tästä proseduurista, joka oli astunut vastikään voimaan tässä kyseisessä majoituksessa.

Tällä samalla viikolla toisessa tutussa majoituksessa rekisteröintiä ei tehty, eikä siitä sanallakaan mainittu. Netissä luki, että heillä rekisteröinti maksaa 150 ruplaa. Jotta näin, säännökset lienevät tiukentuneet, mahdollisesti, mutta mutta...

Allegron netistä kirjautumisineen muutama sana: ei toimi. Kirjautuminen läppärillä kyllä onnistuu itsestään avautuvan kirjautumissivun kautta, jolle naputellaan paikkanumero ja passin neljän viimeistä numeroa, mutta netti on aivan susisurkea. Ei se ennen kirjautumista ole ihan noin epävarmatoiminen ole ollut, joskin joskus netti ei toki ole toiminut ollenkaan – se tuskin on muuttunut kirjautumisenkaan myötä.

Tabletilla ja puhelimella kirjautumissivua saa houkutella kissojen koirien kanssa puolen matkaa, sitten saattaa tärpätä tai olla tärppäämättä, mutta kohta jo ollaankin Pietarin asemalla, että ei niin väliä enää. Onneksi tabletissani on oma Venäjän data, eli aivan ilman nettiyhteyksiä en Allegrossakaan yleensä jää.

Mitä muuta? Ajankohtaisten asioiden päivittämistä Suomi-talon työyhteisössäni, paljon mukavia kohtaamisia ensi syksynä aloittavien uusien yliopisto-opiskelijoidemme kanssa sekä muutama  maittava myöhäinen illallinen. Illallisista kerron enemmän Maistamista-blogissani otsikolla Pietari herää kevääseen, ja vaikkei terasseille vielä pääse, niin syötävä on silti. Enjoy!

Pietari herää perjantaiaamuun.

sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Ravintola "Пряности и Радости" (Pryanosti i Radosti) Pietarissa


Lentomatkailijan must Pietarissa on ravintola Пряности и Радости (Pryanosti i Radosti). Miksikö? No, ravintola on julkisilla kulkevalle matkan varrella, Moskovaskaja-metroaseman vieressä. Ruoka on maistuvaa ja ravintolasta saa ilmaisen lentokenttäkuljetuksen :D Lisäksi lentolipun esittämällä laskusta tulee 10 prosentin alennus.

Emme tienneet lentokenttäkuljetuksesta etukäteen, ja tarjoilija älysi kysyä asiaa vasta laskun yhteydessä, mutta todella nopeasti he saivat järjestettyä meille taksin, joka ajoi meidät kentälle ravintolan piikkiin. Ei ollenkaan hullumpi homma. Taidamme mennä toistekin :)

Georgialainen salaatti ja hatsapuria

Lohta ja paistettuja perunoita
Plov eli pilahvi

lauantai 9. heinäkuuta 2016

Pietari on kulinaristien kaupunki




Yksi kaverini perheineen viettää ensi viikolla Pietarissa muutaman päivän ja he kaipailivat ravintolavinkkejä. Olen antanut tosi paljon ravintolasuosituksia Pietariin, mutta nyt on kyseessä perhe, jossa on lapsia, enkä varsinaisesti ole katsellut ravintoloita koskaan sillä silmällä, että ovatko ne lapsille sopivia. Suurin osa ravintoloista sallii lapset normaaliin illallisaikaan, mutta muutaman ”liian hienon” ravintolan jätin listalta pois, koska en edes osaa kuvitella sinne lapsia.

Yhtenä kriteerinä perheellä oli myös se, että ravintola sijaitsee keskustassa, ja kolmantena, ettei illallinen aiheuta vatsavaivoja J Ja liian venäläistä meininkiä he eivät myöskään kaivanneet, mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan ;)

Tuossa alla on nyt melkoinen määrä kriteereihin toivottavasti sopivia suosituksia. Tarjontaa Pietarissa on niin paljon, että oli vaikea taas päättää. Huomaan valinneeni monta georgialaista, koska ne ovat omia suosikkejani.

Tällä porukalla on edessään pari iltaa Pietarissa, joten päädyin suosittelemaan, että menevät toisena iltana georgialaiseen, toisena kansainväliseen/italialaiseen/venäläiseen ravintolaan.

Ystäväni kysyi vielä listauksen saatuaan, että onko noissa kaikissa ravintoloissa lista englanniksi. Enpä sitäkään tule enää aina tarkistaneeksi, ennen se oli tärkeämpää. Nykyään kuitenkin Pietarin keskustan ravintoloissa on lista usein myös englanniksi tai listalla on jopa annoskuvat, tai sitten tarjoilija voi huonommalla tai paremmalla englannillaan auttaa listan kanssa.

Georgialainen ravintola Georgian’s
(metro Vladimirskaja/Dostojevskaja, osoite: ulitsa Kolokolnaja 8)
Pietarin parhaita georgialaisia mielestäni. Kaikki toimii. Rauhallinen, siisti. Hintataso on erittäin tolkullinen.
Nettisivu: ei ole
Blogi:
http://tanjan-matkamittari.blogspot.fi/2016/07/georgialainen-ravintola-georgians.html
 

Georgialainen ravintola Aladasturi
(metro Nevskij Prospekt, osoite: ulitsa Bolshaja Konjusennaja 10, Suomi-talon sisäänkäynnin vieressä)
Helppo löytää, perushyvä kellariravintola.
Nettisivu:
http://aladasturi.ru/bolshayakonushennaya
Blogi:
http://tanjan-matkamittari.blogspot.fi/2016/02/georgialainen-ravintola-aladasturi.html


Georgialainen ravintola Hochu harcho
(metro Sennaja/Sadovaja/Spaskaja, osoite: ulitsa Sadovaja 39/41)
Ei ihan niin keskustassa, mutta oikein hyvä. Olen käynyt usein. Auki 24/7. Viinit ovat kalliimmasta päästä.
Nettisivu:
http://www.hochuharcho.com/, http://en.ginza.ru/spb
Blogi:
http://tanjan-matkamittari.blogspot.fi/2013/10/georgialainen-ravintola-haluan-hartsoa.html


Georgialainen ravintola Hatsapurnaja
(metro Vladimirskaja/Dostojevskaja, osoite: ulitsa Rubinsteina 28/29)
Edullinen, hyvä ruoka, pieni tunnelmallinen paikka. Ja vaikka palvelu ei ole ihan huippua, olen monta seuruetta käyttänyt ja kaikki ovat tykänneet.
Nettisivu: ei ole
Blogi:
http://tanjan-matkamittari.blogspot.fi/2013/03/georgialaista-keittiota-parhaimmillaan.html


Ravintola Terrassa
(metro Nevskij Prospekt/Gostinyj Dvor, osoite: ulitsa Kazanskaja 3)
Nettisivu:
http://ginza.ru/spb/restaurant/terrassa, http://en.ginza.ru/spb
Blogi (vanhahko juttu):
http://tanjan-matkamittari.blogspot.fi/2013/03/pari-nakoalaravintolaa-pietarissa.html
Olen sittemmin käynyt uudelleenkin useamman kerran ja voin suositella – joskin yhäkin sanoisin, että hyvä georgialainen voittaa ruuassa ;) Näköalat ovat aivan upeat.
VisitPietari:
http://www.visitpietari.fi/directory/ravintola-terrassa/

Perinteinen venäläinen ravintola, Soviet Cafe Dachniki
(metro Nevskij Prospekt/Gostinyj Dvor, osoite: Nevskij Prospekt 20)
Palvelu on hyvää ja paikka siisti, tyyli on vanhavenäläinen, maalainen. Ruoka perinteistä ja maukasta.
Nettisivu (jonkinlainen):
http://www.tripadvisor.com/Restaurant_Review-g298507-d3198193-Reviews-Dachniki-St_Petersburg_Northwestern_District.html


Goose Goose
(metro Nevskij Prospekt, osoite: ulitsa Bolshaja Konjusennaja 27)
Pääasiassa italialainen, mutta ei ollenkaan perinteinen, vaan jotain aivan muuta. Erittäin vahva suositus Goose Gooselle ruuan suhteen. Netti ei toiminut.
Nettisivu:
http://www.italy-group.ru/goosegoosebistro/
Blogi:
http://tanjan-matkamittari.blogspot.fi/2015/03/tallikadun-tallustelijalle-suosittelen.html
Blogi:
http://tanjan-matkamittari.blogspot.fi/2015/09/goose-goosen-aamiainen.html


Jamie’s Italian
(metro Nevskij Prospekt, osoite: ulitsa Konjusennaja ploshad 2)
Todella hyvä ja luova italialainen ravintola.
Nettisivu:
http://ginza.ru/spb/restaurant/jamies_italian, http://en.ginza.ru/spb
Blogi:
http://tanjan-matkamittari.blogspot.fi/2015/06/jamies-italian-pietarissa.html


Stroganoff Steak House
(metro Admiralteiskaja, osoite: Konnogvardeyiskij bulvar 4)
Jos hampurilaishammasta kolottaa, yksi Pietarin parhaista hampurilaisista tarjoillaan täällä, Mikon mielestä siis – ja terassilla totta kai. Blogia en ole (vielä) kirjoittanut. Myös perinteinen stroganov yms. ovat luonnollisesti listalla.
Nettisivu:
http://www.stroganoffsteakhouse.ru/en


Ravintola Moskva
(metro Ploshad Vostanija/Majakovskaja, osoite: Nevskij Prospekt 114)
Kansainvälinen keittiö. Hyvät näköalat. Ruoka hyvää, iso ravintola.
Nettisivu:
https://ginza.ru/spb/restaurant/moskva, http://en.ginza.ru/spb
Blogia en kirjoittanut (vielä), mutta pidin paikasta.
VisitPietari:
http://www.visitpietari.fi/directory/ravintola-moskova/

Tässä vielä muutama ravintolalistaus blogistani; on ainakin varaa mistä valita:

Minun valintani tästä listasta tälle perheelle olisivat Georgian’s ja ehkä Terrassa tai Moskva. Olisi kyllä niin paljon muitakin hyviä, mutta tämäkin listaus alkaa olla jo nyt melkoinen romaani.
Toivottavasti heidän matkansa menee hyvin ja ruoka maistuu!

perjantai 8. heinäkuuta 2016

Georgialainen ravintola Georgian's Pietarissa


Georgialaisia ravintoloita on Pietarissa pilvin pimein. Suurin osa testaamistamme on ollut vähintään hyviä, vaikka pari poikkeusta tietenkin vahvistavat säännön.

Yhden entisistä suosikkiravintoloistani, Blinnyj Domikin, paikalla sijaitsee nykyään georgialainen ravintola Georgian's. Olemme syöneet siellä nyt kaksi kertaa, mutta jatkoa seuraa, niin hyvät kokemuksemme sieltä ovat.

Viimeksi söimme siellä toukokuussa. Paikka on viihtyisä, kaikki toimii, hinnat ovat kohtuulliset ja mikä parasta, ruoka on aivan erinomaista. Se on hyvin maustettua, erittäin autenttista georgialaista.

Ja täytyy nyt muistaa mainita jälleen kerran, että jos otatte georgialaisessa ravintolassa saslikkia tai jotain muuta grillattua lihaa, tilatkaa lihan kyytipojaksi myös jotain georgialaista soossia, joko adzikaa, tkemalia tai satsibelia - tai vaikka kaikkia niitä. Soossit maistuvat myös hatsapuri-juustoleipien kanssa.

Tällä kertaa nautimme herkullisen lobion (mausteinen papumuhennos), adzarialaisen hatsapurin (aukinainen juustoleipä kananmunalla ja voilla), georgialaisen salaatin (vihreä salaatti maapähkinällä), odzjahurin (paistettua possua ja pottua kuumassa potissa) ja tsazhuzhulin (чашушули, uunissa haudutettua nautaa mausteisessa kastikkeessa) sekä georgialaista talonpunaviiniä ja Borjomi-vettä. Kaikki oli erinomaista ja maukasta!

Restaurant Georgian’s: osoite Kolokolnaya ulitsa 8. Sijaitsee lähellä Vladimirskajan ja Dostojevskajan metroasemaa, eli hyvin lähellä keskustaa.

Lobio ja guirialaista kaalia
Georgialainen salaatti
Hatsapuri
Odzjahuri
Чашушули
Saperavi ja Borjomi
Blogissani on useita kirjoituksia georgialaisista ravintoloista Pietarissa. Tässä yksi listaus testaamistamme paikoista: Georgialainen keittiö hurmaa Pietarissa


perjantai 19. helmikuuta 2016

Georgialainen ravintola Aladasturi @ Pietari

Voi että osasikin maistua hyvältä georgialainen ruoka pitkästä aikaa! Minulla ei ennen tätä ollut tämän vuoden puolella vielä ollut asiaa Pietariin, eikä kyllä Georgiaankaan ;) niin oli jäänyt georgialaiset ruuat vähän vähemmälle.

Kotona olemme alkuvuodesta toki Haapasalon Villen uuden Georgia-kirjan innoittamina kokkailleet muutamat hatsapurit - niistä ehkä myöhemmin lisää - mutta kyllä se niin vaan on, että georgialaiset kokit hoitavat homman astetta meitä paremmin.

Lyhyestä virsi kaunis, tässä illallinen Bolshaja Konjusennajan Aladasturissa:

Grillatut herkkusienet sulugunijuustolla
Hatsapuri adzarskij
Saslik Aladasturi
 -> Ihana grillin maku herkkusienissä + herkullista sulugunijuustoa, vastaleivottua hatsapurileipää sulugunijuustolla, munalla ja voilla sekä liian iso saslikki kaverinaan reilusti tuoreita vihanneksia ja yrttejä - ja kaiken kruunaa maukas kastike, tässä annoksessa satsibeli. Maittavaa ja täyttävää!

Kyytipojaksi otin tuorepuristetun appelsiinimehun ja vettä. Täytyy mainita, että ruuat eivät hurjasti kukkaroa keventäneet, mutta juomat olivat suhteessa ruokiin kalliihkoja. No, en nyt voi rehellisesti kalliiksikaan niitä haukkua, kun kurssi on mitä on (euro on 84 ruplaa), mutta kunhan nyt jostain jupisen, koska on niitä edullisempiakin georgialaisia tässä kaupungissa, mutta tämän sijainti Suomi-talon naapuissa sattuu olemaan lyömätön.

Iso osa hatsapuria lähti vielä mukaan ja jäi huomiseksi :)

Suosittelen!

P.S. Aladasturissa olen käynyt myös lounaalla, tässä siitä muutama sananen: Minun Pietarini - sadetta, hatsapuria ja kadonnut kuppi

P.P.S. Ville Haapasalo on perustamassa georgialaista ravintolaa Helsinkiin. Mainiota! Olen vuosikausia sanonut, että Suomessa menestyisi kunnon georgialainen ravintola. Onhan Helsingissä jo jonkin aikaa toiminut georgialainen Pikku Georgia, joka pitäisi myös testata. Ymmärtääkseni väki tykkää.

Vietän kuitenkin melko vähän aikaa Helsingissä, ettei georgialaisten ravintoloiden saaminen juuri Helsinkiin minua henkilökohtaisesti valtavasti lämmitä, mutta pääkaupunkiseudun ihmisille ja Helsingissä enemmän vieraileville tämä on ihan huippujuttu.

keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Tällanen ol' pikkujoulu Viipurissa


Autolla Viipuriin
Ei ihan hurjan usein ole Viipurissa nyt viime aikoina käyty, eikä etenkään omalla autolla.

Tämä tarina alkaa siitä, että viime lauantaina oli päästävä Suomi-Venäjä-Seuran Lappeenrannan osaston pikkujouluihin Viipuriin, mutta sopivaan aikaan kulkevaa, helppoa julkista yhteyttä ei ollut.

Päätimme siis lähteä omalla autollamme valoisan ja hyvän sään aikana.

Suomen raja meni sukkana läpi autokaistan kautta, mutta saapuessamme Venäjän rajalle emme päässeet edes tullialueelle kuin jo tovin jonotettuamme.Venäläiset ostosmatkailijat olivat siis jo ehtineet kansoittaa rajan, joten ruuhkaa oli, mutta lopulta jonot vetivät odotettua paremmin; silti päivä oli ehtinyt jo pimentyä.

Ennen tosiaan ajelin omalla autollani jatkuvasti Venäjälle, mutta nyt kun Allegro-aikana automatkailu on ollut osaltamme lähes olematonta, satuimme sitten osumaan venäläisten kaistalle tullialueen jonossa.

Asian selvitessä rajahenkilökunnalle meitä ei kuitenkaan ajatettu suomalaisten jonon hännille tai odotutettu, kuten kauhutarinat kertovat, vaan ajoimme sivuun tarkistusten ajaksi ja pääsimme sitten venäläisten kaistaa tullialueelta ulos ilman mitään viivästyksiä. Emmekä tosin olleet edes ainoita suomalaisia väärässä jonossa. Ehkäpä kaistat voisi merkitä? Helpottaisi varmaankin kaikkia.

No, rajahenkilönainen oli jopa hyvin ystävällinen, kun neuvoi meille, miten raja-alueella käyttäydytään, ja oli sitä mieltä, ettei pieni kaistasekoilu haittaa mitään, kun asiaa kovasti pahoittelimme.

Pikkujouluihin ehdimme hieman myöhässä jonojen takia, juhlat kuitenkin sujuivat oikein mukavasti.

Tiernaajat by SVS:n Lappeenrannan osaston väki
Ravintola Marco Polo
Pikkujoulujen jälkeen lähdimme vielä illalliselle. Olin jostain bongannut Punaisenlähteentorin laidalla sijaitsevan meille uuden ravintolatuttavuuden, Marco Polon.

Listat olivat venäjäksi ja suomeksi, liekö englanniksikin - taisivat olla. Mikko ajatteli tilata karitsaa, mutta sitäpä ei sattunut enää olemaan. Minä tilasin alkupalan nimeltä parmezhano ja stroganovin. Risto otti burgerin. Mikko päätyi vitello tonnatoon ja saslikkiin.

Risto photobombasi parmezhano-kuvan :D
Stroganov
Vitello tonnato

Ensin pöytään tuotiin Mikon vitello tonnato ja miun stroganov. Mielenkiintoinen järjestys miun ruuilla. Sitten Ristolle tuotiin Mikon saslikki. Kun kerroimme sen olevan Mikolle, tarjoilija kysyi, että olikos teille tulossa sitten vielä jotain muutakin. Ja olihan meille, miun alkupala ja Riston burgeri. Tilaukset olivat siis hieman sekaisin. Eipä se mitään, loput ruuat tulivat varsin nopeasti.

Laskustakin sitten puuttui skumppa, jonka he käsin siihen lisäsivät, mutta pieniä juttuja siihen nähden, että ruoka oli oikein hyvää eikä maksanut juuri mitään. Ruokalasku juomineen oli kolmisenkymppiä kolmen hengen seurueeltamme.

Erityishyvää oli parmezhano, ja se oli nätisti laitettu esillekin, samoin vitello tonnato. Saslikki ei ollut ollenkaan kuivaa, vaikka kuivuus tuppaa joskus olemaan sen helmasynti, päinvastoin, se oli oikein mehukas. Negatiivista palautetta saivat vain burgerin kyljessä olleet ranskalaiset, jotka eivät olleet perusburgerilaisketjuliikettä kummemmat, mutta kiva esillepano kuitenkin.

Ravintolan erikoisuutena mainittakoon pöydässämme ollut telkkari, joka näytti webbikameran kuvaa Punaisenlähteentorilta Leninin patsaan takapuolesta, haha.

Illallisen jälkeen tarvitsimme vielä vettä hotellihuoneeseen. Olihan ällistys suuri, kun Pietarissa olemme tottuneet siihen, että kaupat ovat enemmän tai vähemmän 24/7 auki, niin marketti olikin mennyt kiinni jo klo 22. Olihan tämä toki tiedossamme, mutta ei aktiivisessa muistissamme ;) Onneksi Nesteen huoltoasema pelasti janoiset matkailijat.

Hotelli Druzhba
Sitten pääsimmekin jo majoituspaikkaamme, Druzhbaan. Vanha ja virttynyt Druzhba valikoitui vartioidun, helpon, turvallisen ja edullisen parkkinsa ansiosta. 150 ruplaa siitä, että auto seisoo vuorokauden aidatulla parkkipaikalla katuvalon alla, jonka tolpassa on kamera, ja kameraa valvoo mies parkkialueen suulla olevassa kopissa ympäri vuorokauden.

Jutun juurta antaa myös majoituksen hinta. Maksoimme Druzhban hotellisivun kautta varatusta majoituksestamme (2HH, aamiainen, alkudrinkki, sauna) 27 euroa, siis 13,50 euroa per nokka. Melko edukasta.

Nettivaraajan huonehintaan kuuluvat drinkit
No, huoneemme toki oli ihan sieltä edukkaimmasta päästä myös. Mitään, ei siis mitään ole korjattu/muutettu/parannettu sitten rakentamisvuoden, 1982 - aivan kuin olisimme aikakoneeseen astuneet.


Huoneemme sijainti oli myös varsin edullinen, eli siis epäedullinen tässä tapauksessa. Yöuntamme viihdyttivät monenmoiset erilaiset äänet: hissin äänet, junien äänet, aseman kuulutukset, hotellin diskoteekki, parkkipaikalla kurvailevan Ladan diskoteekki, jonkun toisen Ladan varashälytys, rappusten paukutusjengi, roska-auto. Toki möykkä olisi ollut hieman hentoisempi, jos olisimme pitäneet huoneemme ison tuuletusikkunan kiinni.

Kokonaisviihtyvyyttämme lisäsi allergiaa stimuloiva kokolattiamatto, jossa oli roiskeita todennäköisesti jo Kekkosen ajalta.

Siltikin, vaikka huone oli "peruskuntoinen" eli ruppanen, majoitus oli hintansa väärti. Petivaatteet olivat puhtaat, pyyhkeet myös, ei valittamista. Ja aamupala oli hyvän monipuolinen. Menisin uudelleen. Ja onhan Druzhbassa tarjolla jo aimo liuta remontoitujakin huoneita kaikenlaisille rahakkaille nirppanokille ;)

Aamiaista Druzhbassa
Kuriositeettina mainittakoon, että kaupunkitaksi hotellista tilattuna maksoi sata ruplaa (noin 1,33 euroa). Ei paha.


Seuraavana päivänä oli kiva sää hieman retkeillä. Karusellin shoppailujen lisäksi kävimme hieman kuvauskävelyllä:



Viipuri on aina ollut meille mieleinen kaupunki, kuten oli nytkin. Monenlaista, moneen makuun. Suosittelemme!