torstai 31. joulukuuta 2009

Vinkkejä Egyptin matkalle, Hurghadaan ja Sharm el Sheikhiin


Kaverini lähti Egyptiin melko pian sen jälkeen, kun olimme itse palanneet Egyptistä (kohteet Sharm el Sheikh, Hurghada, Kairo, Luxor, Dahab, Saint Catherine) tammikuun lopulla 2009. Kirjoittelin silloin joitain yleisiä vinkkejä Egyptiin/Hurghadaan häntä varten. Nyt on taas tuttuja lähdössä Egyptiin, tällä kertaa Sharm el Sheikhiin, joten täydentelin vinkkejä Sharmin osalta ja päätin laittaa kootut tänne muidenkin avuksi ja iloksi. Matkastahan on kokonainen matkakertomuskin tässä samassa blogissa, mutta kuten sanottu, tässä vinkkejä hieman kootummin:

Egyptissä on edullista syödä rafloissa ja kuppiloissa, mutta alkoholi on melko kallista ja paikoitellen hieman hankalasti hankittavissa, kunnon muslimimaan tapaan. Edes kaikissa rafloissa ei myydä alkoholia, mutta silloin sinne voi yleensä viedä omat ruokajuomat. Kannattaa toki kysyä aina ensin, ettei tule loukanneeksi tarjoilijoita/omistajaa.

Egyptissä on koptikristittyjen pitämiä baareja, kauppoja yms., joista saa paikallista viiniä ja muita miedohkoja juomia kohtuuhintaan myös ostettua mukaan, mutta näitä paikkoja ei ole ihan joka nurkalla. Sharm el Sheikhissä Bacchus Marketteja on Naama Bayssa aika tiuhaankin, Hurghadassa taas alkoholikauppoja on harvakseltaan Naaman kävelykeskustaan verrattuna. Hotellit ja useat raflat myyvät alkoholia toki baarissaan, ja jotkut myös ulos, hinnat vaan ovat korkeahkot. Tinkiminen kannattaa alkoholin ostossakin.

Tinkiminen kannattaa tässä maassa aina ja joka paikassa, jopa apteekissa ja rahanvaihdossa. Tahtovat siis lähes kaikkialla pyytää aluksi aina aivan liikaa hintaa. Erityisesti taksit, jotka ovat lopulta todella edullinen kulkuväline erityisesti Hurghadassa. Sharmissa taksit ovat lähtökohtaisesti hieman kalliimpia, mutta eivät länsimaiselle kukkarolle kuitenkaan oikeasti hinnakkaita. Minibussi eli jalla on aivan pilkkahintainen kulkupeli. Jallat ovat tosin melko täysiä, mutta jos kuljettaja ottaa kyytiin, niin periaatteessa mukaan mahtuu. Jallaan pääsee kyytiin lähes mistä vaan ja kyydistä voi jäädä lähes missä vaan.

Egyptissä on olemassa myös sellaisia kiinteähintaisia kauppoja ja marketteja - fixed price = eli hintalapuilla merkityt kiinteät hinnat - joissa ei tarvitse tinkiä, mutta ne ovat poikkeus kaikkeen muuhun kaupankäyntiin.

Paikallinen viini on ihan hyvää, mutta viina ihme polttoöljyä. Viinat kannattaa ostaa lentsikasta tai kotimaan kentältä, mikäli sellaisia tahtoo matkalla nauttia. Myös ensimmäisten 48 tunnin aikana voi turisti käydä paikallisessa duty free -myymälässä, josta saa kohtuuhintaan kansainvälisiä viinatuotteita, mutta myös paikallista tavaraa. Tuo aikaraja on sitten tiukka, sen umpeuduttua on turha käydä norkumassa, eivät myy. Meidän seurue esimerkiksi kävi hakemassa eräille venäläisille viinaa, kun eivät raukat enää saaneet aikarajan umpeuduttua. Mitään laitontahan siinä ei sinänsä ole, kukin saa käyttää juomakiintiönsä kuten haluaa.

Olut taisi olla ihan normihintaista rafloissa ja baareissakin, mutten osaa sanoa, onko se hyvää, kun en olutta juo. Paikallisesta viinasta tehdyt paukut eivät olleet myöskään hurjan kalliita, mutta aika tujuja ja kuten sanoin, melkoista tavaraa. Paikallinen juoma nimeltä ID Edge ja Double Edge on hyvää ja edullista, Breezer-tyyppinen pullojuoma. Sitä on tarjolla myös useissa yökerhoissa.

Maha tuppaa Egyptissä menemään jossain vaiheessa hieman sekaisin (Faaraon kirous, Egyptian belly), vaikka kuinka käsihygieniasta yms. huolehtii. Bakteerikanta on niin eri. Apteekeissa on siihen tautiin sopivat reseptittömät, mutta tehokkaat tropit.

Nähtävää Egyptissä on älyttömästi. Suosittelen visiittiä Kairossa ja/tai Luxorissa, bussilla tai lentäen. Gizan pyramidit on nähtävä ja Karnakin temppeli! Ovat kyllä kokemisen arvoiset.

Sukeltaminen ja snorklaaminen Punaisessameressä kannattaa. Hurghadassa pääsee ihan oikealla sukellusveneelläkin 22 metrin syvyyteen.

Hurghadassa on hieno vierasvenesatama ja siellä on mainio ulkoilmadisko nimeltä HedKandi, siellä saa ruokaakin, tosin hintataso on tavan kuppiloita kalliimpi.

Sharm el Sheikissä Naama Bayn kävelykeskustan tuntumassa on paljon yökerhoja ja klubeja. Löytyy mm. Pacha, joka ei juuri ibizalaiselle kaimalleen ainakaan meiningin suhteen häviä. Hieman on ehkä pienempi ja mukavasti talvella vilpoisampi.

Hurghadassa on kiva pieni akvaario, jossa pääsee pällistelemään paikallisia kaloja. Käytiin myös lasipohjaveneellä ajelemassa ja kaloja tsekkailemassa, oli ihan kiva reissu sekin. Onnistuu sekä Hurghadassa että Sharmissa, kuten myös Dahabissa.


Minulla olisi ihan tuhannesti kerrottavaa, pidän Egyptistä tosi kovasti. Paikallinen musiikki on tosi hyvää. Aurinko paistaa käytännössä aina. Kulttuuria ja historiaa maa on pullollaan. Tosi hienoja museoita. Yöelämäkin on vilkasta. Ruoka on hyvää, niin paikallinen kuin italialaistyyppinenkin, jota siellä paljon tarjotaan. Kalaa ja äyriäisiä on tarjolla, kun paikka on meren rannalla. :) Kärpäsiä piisaa myös, mutta ei siis ruokana. :D Paikailliset itikat, ne purevat ilkeät ötökät, jotka eivät inise, mutta kuppaavat illan laskettua suojaamattomat koivet.


Pikkuvinkkejä:
- Maitohappobakteerit ja käsidesi ovat tarpeen mahataudin välttämiseksi.

- Erityisesti Hurghadassa ja Sharm el Sheikhissä pärjää englantia paremmin venäjän kielellä (paljon venäläisiä matkailijoita).

- Setelit 50 LE ja 50 piasteria ovat hämäävän samannäköiset.
- Egyptistä ei saa tuoda pois maasta mitään, mikä kuuluu Punaiseenmereen.

- Tinkimisen, rahan ja hintojen kanssa täytyy olla tarkkana joka paikassa; taksissa, apteekissa, kaupassa, ravintolassa, rahanvaihdossa. Oma hotelli taisi olla ainoa paikka, missä ei yritetty ukottaa /pyytää ylihintaa/olla tuomatta rahasta takaisin tms. Muutamia fixed price -kauppoja.

- Omat eväät hotellihuoneeseen kannattaa viedä repussa, muuten voi tulla huomautus, että hotellista voi ostaa kaikki tarvittavat hyödykkeet. Huoneistohotellissa ei ole niin tarkkaa, koska siellä on fasiliteetit valmistaa itsekin sapuskaa huoneistossaan.

- Perinteistä ”Tule liikkeeseeni kirjoittamaan Suomeen menevään korttiin terveiset, kirjoittamaan vieraskirjaan, saamaan joku ilmainen lahja, lukemaan mitä kortissa lukee suomeksi…” käytetään paljon turistien kauppaan houkuttamiseksi. Ja sitten kun kauppaan menee, ei ihan äkkiä ulos pääsekään; kaikkea on katsottava, teetä on juotava jne.

- Erityisesti paikallisilta matkayrityksiltä retkiä varattaessa on tiedusteltava tarkkaan, mitä retken hintaan sisältyy: sisältyvätkö pääsymaksut kohteessa, kotiinkuljetus retken jälkeen, montako tuntia kohteessa on aikaa jne.

- Kaikesta pitää tipata. Pientä rahaa kannattaa olla mukana.

- Paljon itikoita ja kärpäsiä.

- Vasen käsi on vain pyllyn pyyhkimistä varten.

- Huomioida sopiva pukeutuminen rannalla, kaupungilla, moskeijoissa, temppeleissä yms.

- Illat viileitä talvella.

- Tax free -sääntö 48 tuntia maahan tulosta.

- Pankkiautomaatit toimivat hyvin.

- Egyptiin suomalainen tarvitsee viisumin.

Retkiä ja tekemistä Sharmissa (/Sharmista):
Arabilainen hevosratsastus
Kamelilla aavikkolla
Lasipohjaveneellä Punaisellamerellä
Ras Mohammed, snorklaaminen ja sukellus
St Catherine & Dahab
Mount Moses & St Catherine
Coloured Canyon, Dolphin Beach & Dahab
Beduiini-ilta tähtitaivaan alla
Delfiinishow
Mönkkärillä aavikolle
Kairo bussilla/lentäen
Luxor lentäen
Alf Leyla wah Layla - tuhannen ja yhden yön show
Rannalla tahi altaalla löhöily
Shoppailu
Klubbaminen
Kirkot
Moskeijat
Muistomerkit
Old Sharm
Naama Bay
Opastettu kaupunkikierros
Basaarit

Retkiä ja tekemistä Hurghadassa (/Hurghadasta)
Akvaario
Kamelilla aavikolla
Lasipohjaveneellä Punaisellamerellä
Snorklaaminen, sukellus (retket ja safarit, kurssit)
Monenlainen vesiurheilu
Giftun, saari
Mahmyan saariretki
Sakkala (uusi keskusta, kutsutaan myös El Sakala tai Sigala)
El Dahar (vanha keskusta, Downtown, kutsutaan myös ad-Dahar)
El Daharin basaarialue
El Memsha, kävely- ja ostoskatu
Vatsatanssishow
Sukellusvene
Vierasvenesatama
Golf
Makadi Beach
El Gouna ja laguunit
Maastoauto-, mönkijä- tai moottoripyöräsafari
Kairo (esim. egyptiläinen museo, Gizan pyramidit ja sfinksi, Koptilainen museo, Tahirin aukio)
Luxor (esim. Karnakin ja Luxorin temppeli, Kuninkaiden laakso, Hatsepsuthin temppeli)
Kalastus
Rannalla tahi altaalla löhöily
Shoppailu
Klubbaminen
Kirkot
Moskeijat
Muistomerkit
Opastettu kaupunkikierros
Basaarit
Otson kauppa :D

Hurghada: http://www.hurghada.com/index.aspx

Hyvää infoa yleisesti Egyptistä ja Luxorista: http://www.luxor-info.net/

P.S. Meillä on satoja matkakuvia tästäkin reissusta, mutta kun rupesin miettimään, voisinko laittaa tähän juttuun vain yhden kuvan, joka antaisi jonkinlaisen kuvan matkastamme, ei homma ollutkaan niin yksinkertainen. Minkälaisen kuvan haluaisin antaa maasta, jossa on niin paljon erilaista: on uutta kaupunkia, vanhaa kaupunkia, uutta satamaa, vanhaa satamaa, hienoja rantoja ja hotellialueita, kirkkoja, moskeijoita, perinteitä ja kulttuuria, yökerhoja, kävelykatuja, beduiineja, kameleita, turistipoliiseita, pyramidit, Punaisenmeren kala- ja korallirikkaudet, kissoja, vuohia... Pakko kai laittaa sitten tähänkin tekstiin useampi kuva.

maanantai 28. joulukuuta 2009

Pietarista, venäläisestä ruokakulttuurista, joistain eroista ja yhtäläisyyksistä - ehkäpä ja keskimäärin

Katsoin pari viikkoa sitten Pietarista, varsinaisesti Pietarin ruokakulttuurista (amerikkalaisin silmin), kertovan telkkuohjelman Matkalla: maailman oudoimmat ruuat (Bizarre Foods with Andrew Zimmern), jossa oli vuorossa Pietari-jakso. Kirjoitin siitä blogin, jossa listasin Andrewn käyntikohteita nettilinkkeineen sekä mietin hieman suomalaisten ja venäläisten eroja ja yhtäläisyyksiä ohjelman herättämien ajatusten pohjalta.

Ohjelma ei mene kovinkaan syvälle, vaan esittelee sitä tunnetuinta Pietaria ja tunnetuinta ja pidetyintä ruokakulttuuria alueella. Silti suosittelen ohjelmaa.

Blogini löytyy Sivistyksen kehto -blogista Bloggerista: http://sivistyksenkehto.blogspot.com/2009/12/eroista-ja-yhtalaisyyksista.html

Ihan kuriositeettina tähän Pietarin metrotietoutta, kun satuin sellaista Minun Venäjäni -blogista löytämään. Uutta ja vanhaa tietoa, mielenkiintoisia yksityiskohtia: Pietarin metro paisui uuden linjan verran.

sunnuntai 13. joulukuuta 2009

Yksi maailman seitsemästä ihmeestä

Maanantai 12.1.2009
Kairo

Yöllä linja-autossa… jälleen
Gizan pyramidit
Kairo ja Kairon museo


Meillä on klo 1.30 lähtö Deturin Kairon retkelle Hurghadasta majoituksemme edestä. Matka Kairoon sujuu nukkumalla ja muutamalla pissitauolla.


Matkalla Kairoon, auringonnousu


Kairon aamuruuhka


Tässä on Niili


On pysäyttävä hetki, kun kaupunkikuvaan yhtäkkiä ilmestyvät pyramidit.

Kairossa olemme aamusella kasin maissa ja suuntaamme suoraan Gizan pyramideille, joista kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa:


Pyramidia ei saanut kiivetä muutamaa askelmaa ylemmäs kuin sisäänkäynnin kohdalta. Mistäkö tiedän? No, yritin tietenkin kiipeillä omin päin hieman korkeammalle, ja heti tuli huomautus vahtisedältä. :)


Kheopsin pyramidi: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kheopsin_pyramidi


Busseja on kuin Lappeenrannan Lidlin pihalla lauantaisin.








Pyramidien jälkeen käymme lounaalla ihan tyylikkäässä ja laadukkaassa ravintolassa, jossa lounas nautitaan monipuolisesta seisovasta pöydästä. Seuraavaksi vaellamme Kairon valtavassa ja mielenkiintoisessa egyptiläisessä museossa, jossa on maailman suurin egyptiläisen taiteen kokoelma.

Kairon museossa ei saa kuvata, joten jätimme kameran autoon oppaan kehoituksesta. Kuitenkin museon pihalla saakin kuvata, joten räppään muutaman kuvan puhelimella:







Joku museossakin on kuitenkin kuvannut, tässä kuvagalleriaa: http://www.paikkaauringossa.fi/galleria/7558/36918#1

Tietoa Kairon egyptiläisestä museosta: http://www.luxor-info.net/egyptilainenmuseo.html

Päivän lopuksi käymme kaupungilla mm. papyruskaupassa.











Ja sitten alkaa pitkä kotimatka bussilla. Jälleen nukumme suurimman osan matkasta, kun ei maisemassakaan ole juuri muuta katsottavaa kuin pimeä aavikko.



Ei huolen häiväääääää, päivä on huoletoooon!

Sunnuntai 11.1.2009
Hurghada

Altaalla
Stella Stella
Jalla jalla



Aamulla nukuttaa pitkään ja makeasti. Matkapäivyriäkin pitää kirjoittaa ja kuvia ladata koneelle. Mamat kyllästyvät odottamaan meitä ja painuvat altaalle. Tästä on siis muodostuva meidän loma-aktiviteettejamme ajatellen harvinaislaatuinen ”rantapäivä”. Ei huolen häiväääääää, päivä on huoletoooon!


Loikoilemme, syömme, pelaamme korttia ja nautimme olostamme. Mamat voivat pahoin, he ovat saaneet Egyptin jallan ja oikein urakalla nyt.

Meillä on Mikon kanssa kuitenkin yksi velvollisuus hoidettavana vielä ennen iltaa. Olemme luvanneet käydä maksamassa Kairon matkamme matkatoimistoon. Samalla reissulla kiertelemme uudessa keskustassa ja kaupoissa.




Illalla on tarkoitus vielä lähteä porukalla syömään Mamojen viimeisen illan kunniaksi, mutta Mamat joutuvat jäämään kämpälle nukkumaan pahaa oloaan. Mikon kanssa lähdetään sen verran ulkoilemaan, että käymme syömässä Pizza Tarboushissa. Katupitseria Tarboush tekee oikein hyvän vaikutuksen meihin. Se on oikein hyvä ja edullinen, ja palvelu on ystävällistä. Ensimmäistä kertaa matkallamme Egyptissä tarjoilija pyöristää laskua alaspäin, eikä meinaa edes huolia tippiä.

Omat salaattimme ja pitsamme syömme paikan päällä seuraten Hurghadan vanhan kaupungin vilkkaan sunnuntai-illan menoa. Mamoille viemme pitsat kämpille.

Yöllä klo 1.20 meillä on lähtö Kairoon, Mamoilla taasen lähtö on aamukuuden maissa Luxorin kautta Suomeen.

Punaisenmeren salat

Lauantai 10.1.2009
Hurghada

Lasipohjaveneellä Punaisenmeren laguuneissa
Rottabaari Pharaon
Miretten Lobby





Tänään suuntaamme lasipohjaveneellä Punaisellemerelle. Pääsemme jälleen pällistelemään Punaisenmeren kaloja lähietäisyydeltä, niitä kaunottaria ja hirviöitä.


Punainenmeri välkehtii auringossa kauniin turkoosina. Lasipohjan läpi näemme valtavat määrät kaloja ja kasvillisuutta, koralleja ja sukeltajan. Jonkin verran tuulee, ja veneen lasipohjan läpi tuijottelu saa olon välillä vähän veteläksi, ja täytyy lähteä haukkaamaan happea kannelle.


Kannellakin on ihan kiva meininki, musiikki soi ja ihmiset ihailevat maisemia. Muutama matkanjärjestäjän edustaja jututtaa ja viihdyttää matkalaisia. Pienen välipalankin saamme matkan aikana, trippimehua ja leivänkannikkaa. Vastaavanlaisella retkellä Kuubassa tarjoilu oli erittäin rommipitoinen, täällä kunnon muslimimaan tapaan tyydymme mehuun.


Risteilyn päätteeksi kyytimme vie meidät matkatoimistoon, josta retkemme olimme eilen varanneet. Paikan isäntä tarjoaa meille minttuteetä ja jutustelee niitä näitä. Istumme hänen seuranaan hyvän tovin. Hän esittelee täytetyt eläimensä; hain ja alligaattorin. Yök!

Vihdoin pääsemme lähtemään matkatoimistosta takaisin majoituksellemme. Tämä kyyti ei sitten enää kuulukaan retken hintaan, vaikka aamupäivällä meidät haettiin majoitukseltamme. No, ei se montaa puntaa tule maksamaan, ei jaksa jäädä enää avautumaan asiasta isännälle.

Tilaamme huonepalvelusta hieman välipalaa huoneeseen ja laittaudumme iltaa varten.

Illalliselle päätämme lähteä ”rottabaariin”. Nimi juontaa juurensa siitä, kun Mamat olivat ensimmäisenä iltanaan käyneet illallisella pakettimatkaansa kuuluvan hotellin kulmilla, ravintolassa nimeltä Pharaon. Ruoka oli ollut hyvää ja edullista, palvelu todella ystävällistä. Kesken illallisen oli iso rotta juossut läpi ravintolan. Kovin ihmeellistähän se ei ole – tai kerro ravintolan huonosta hygieniatasosta – sillä ravintoloiden ruokailusalit ovat usein osittain tai kokonaan ulkona maatasossa, kuten tässäkin ravintolassa. Mama oli yrittänyt ottaa kuvaa rotantappomeiningeistä, mutta tämä häneltä kuitenkin kiellettiin. Pojat saivat kuin saivatkin rotan kuitenkin nalkkiin ja pois illallisvieraiden silmien alta.

Otamme illallispaikkaan menoa varten taksin, joka innostuu jutustelemaan ja tinkimään minun kanssani venäjäksi oikein urakalla ja lupautuu lopulta ajamaan valtavan pitkän matkan aivan pilkkahintaan. Näin tässä maassa tingitään! Ihan kivaa se on silloin, kun on vedossa. Mutta joskus on mukava istua Suomessa vaan taksiin ja tietää, että mansikoita maksaa, mutta vartin tinkimissessiolta säästyy.

Käymme ennen illallista tutustumassa Mamojen pakettimajoitushotelliin. Melko vaatimaton se on verrattuna lomaosakkeeseen. Mamojen määrittelemätön ei ole osunut aivan yhtä hyvin kuin meidän Sharm el Sheikhissä. Tosin eivät Mamat olleet yöpyneet kuin ensimmäisen yönsä tässä majoituksessa, ja heti seuraavan aamun valjettua lähteneet etsimään Miretteä, jossa meille on kahdeksi viikoksi varattu huoneisto.

Sijainti tällä pakettimajoituksella on kuitenkin varsin hyvä, aivan keskustan nurkilla. On kauppaa ja ravintolaa vieri vieressä lähietäisyydellä. Mirettehän on tasan puolessa välissä Hurghadaa, eli suoraan sanottuna aivan skuutsissa. Sekä toiseen päähän kaupunkia, jossa sijaitsee vanha kaupunki, että tähän päähän kaupunkia, jossa sijaitsee toinen keskusta, tulee matkaa enemmän kuin kävellen voi taivaltaa. Onneksi Hurghadan taksit ovat erittäin edullisia.

Iltaa vietämme leppoisasti Pharaon-raflassa ulkona istuen ja syöden. Ruoka on herkullista, kuten odottaa osasimme. Hinnat ovat varsin edukkaat myös. Tarjoilijat ovat mukavia ja viihdymme oikein hyvin. Jälkiruuaksi saamme hedelmiä ja vesipiipun ihan talon puolesta, haha. Hinta-laatusuhteeltaan paikka osoittautuu yhdeksi lomamme parhaista. Viininkin saa lähes kaupan hinnoilla avattuna pöytään.


Rotta ei vieraillut illallisella, mutta rottaravintola säilyy muistoissamme ilman rottaakin.

Yömyssyt nautimme vielä Miretten Lobby-baarissa. Paikan viinilasillisen hinnalla olisi rottaravintolassa saanut kokonaisen pullon.

lauantai 5. joulukuuta 2009

Majoitusta Pietarissa: Sokos Hotel Vasiljevskiy


Kyllä Sokos Hotel Vasiljevskissa on tyyliä, mutta muuta erityistä juuri ei, paitsi korkeahko hinta. Hotelli on melko kaukana metroasemasta (varmaan kilsan päässä) ja näkymät ainakaan minun huoneestani eivät olleet kovin kaksiset. Aamupala oli hyvää eurooppalaista tasoa, mutta ei mitään erityistä.


Oikeastaan minulla ei ole mitään erityisen huonoa sanottavaa tästä hotellista, mutta tosiaan, hinta on liian korkea siihen nähden, mitä hotelli tarjoaa ja missä sijaitsee.

Majoitusta Pietarissa: Soul Kitchen Hostel


Soul kitchen -hostellissa olemme yöpyneet useamman kerran. On kuin tulisi kotiin, kun astuessamme sisään iloinen Masha huudahtaa tiskin takaa "Tanja, tervetuloa, kiva nähdä!"

Soul kitchen on kaikin puolin mukava majoituspaikka. Valittavissa on kahden hengen huoneesta kahdentoista hengen huoneisiin. Vaatimaton aamiainen (leipää, margariinia, muroja, maitoa) kuuluu majoituksen hintaan, myös pyykkiä saa pestä veloituksetta. Netti on asukkaiden käytössä (sanan mukaisesti, nettipisteelle saa jonottaa) ja jopa ulkomaan puhelut ovat ilmaisia, tosin kännyköihin ei voi soittaa, eikä Suomessa enää nykyään ole ainakaan minun tutuillani lankaliittymää enää kuin Mikon mummolla.

Sijainti on erinomainen, Vosstanijan metroasema on kiven heiton päässä, sijainti on Nevskin sivukadulla.

Hassuna yksityiskohtana mainitsen, että viimeksi kun yövyimme Soul kitchenissä, saimme huoneen, jonka oveen ei ollut avainta, sen sai kyllä sisältä lukkoon, muttei ulkoa, eli ovi jäi auki, kun lähdimme guljailemaan illalla. Masha sanoi kyllä vahtivansa. :) Toinen hassuus sattui, kun olimme käymässä nukkumaan: sisään paukkasi henkilökuntaa sammuttamaan valoja. Huoneen kattovalon sai sammuksiin vain ottamalla lampun irti. :D

Kahden hengen huone maksoi 2000 ruplaa ja sängyn isommasta huoneesta sai 500-600 ruplalla, mitä isompi huone, sitä halvempi. Netissä hinnat näyttäisivät ainakin nyt olevan hieman korkeammat, mutta paikan päällä hinnat ovat kuitenkin olleet ainakin meille hieman edukkaammat.

Voin kyllä lämpimästi suositella!


Isommissa huoneissa on ajanmukaiset säilytyslokerot; jopa läppärin tai puhelimen saa kaappiin laturiin, kun kaapeissa on sähköt. Viimeksi meiltä tosin puuttui itse puhelimen laturikin, mutta Masha onnistui sellaisenkin meille järjestämään.

Nettisivut: http://www.soulkitchenhostel.com/


Kahden hengen huoneen tyylikäs avain.

Majoitusta Pietarissa: Admiral Benbow -hostelli


Olimme Pietarissa majapaikkaa vailla tässä eräänä marraskuisena pimeänä ja sateisena perjantai-iltana. Olimme jo edellisellä reissullamme käyneet kysymässä yösijaa Admiral Benbow -hostellista, joka sijaitsee aivan parhailla pelipaikoilla Nevskillä Majakovskaja-metroaseman vieressä. Silloin paikka oli täynnä.

Sateesta johtuen soitin ja varmistin, että tällä kertaa majoitus järjestyisi kyseisestä hostellista. Saimme kuuden hengen huoneen, mutta lupasivat, ettei muita siihen tule. Ja totta tosiaan, koko viikonloppuna koko hostellissa ei majoittunut muita asiakkaita meidän lisäksemme. Molempina öinä paikalla tosin oli jotain henkilökunnan kavereita tms. juomassa kaljaa, jotka "pitivät vahtia". Sanoivat kuitenkin, etteivät virallisesti ole siellä töissä. Hmmm, mielenkiintoista.

Muutenkin homma pelasi: Puhelin soi koko lauantai-aamun ja aamupäivän, kun olimme hostellilla, eikä kukaan vastannut. Ei siis ihme, ettei muita asiakkaita ilmestynyt. Valot olivat pois yleisistä tiloista sunnuntaina vielä kahden maissa iltapäivällä, eikä ketään ollut respassa, yksi heppu nukkui huoneessa, jossa oli ovi auki. Muutenkaan respassa ei ollut päivystystä perjantai-illan jälkeen. Maksoimme toisen yömme jättämällä rahan vain respan pöydälle.

No, mikäs siinä, neljän huoneen kvartira keittiöineen, telkkuineen ja nettikoneineen Neskin varrella vain meidän kahden käytössämme koko viikonlopun ajan. Hintaa yhdelle yölle tuli 500 ruplaa per naama, eli reilu kymppi. Ja kun ei ollut muita varauksia, ei ollut mikään kiire poistua lähtöaamunakaan.

Voin suositella paikkaa kyllä, jos sattuu saamaan yösijan varattua. Tosin netissäkin toki voi varata, ehkäpä silloin varustavat paikan jopa henkilökunnalla. ;)

Nettisivut: http://www.admiralbenbow.ru/

perjantai 16. lokakuuta 2009

Tanssii tätien kanssa

Perjantai 9.1.2009
Hurghada

Kaupungilla Otson seurassa
Venäläiset Egyptin rantakohteissa
Portofino ja Papas II



Hotelli on varsin pramea, mutta osittain kesken tai remontin kourissa. Syy yleiseen keskeneräisyyteen selviää meille myöhemmin, kun saamme kuulla, että paikalliset pitävät rakennukset aina hieman puolitiessä verotuksellisista syistä; viimeisen päälle valmiista rakennuksesta joutuu nimittäin maksamaan enemmän.


Nyt on aika tutustua Hurghadaan. Hankimme kartan sekä vettä ja suuntaamme kaupungille. Kiertelemme sekä vanhan kaupungin tuoksuvissa ja värikkäissä basaareissa että uuden kaupungin autovilinässä. Löydämme, kun ihan etsimällä etsimme, koptikristittyjen pienen kahvilan, josta voi ostaa punaviiniä edukkaasti mukaan.


Tapaamme suomea puhuvan ”Otson”, nuoren egyptiläisen miehen, joka on omien sanojensa mukaan asunut Suomessa. Otson kanssa kiertelemme ja käymme varaamassa meille lasipohjaveneretken seuraavaksi päiväksi. Otso kertoo paljon Egyptistä, egyptiläisestä kulttuurista ja tavoista sekä Hurghadasta. Erinomainen tuttavuus ensimmäiseksi Hurghada-päiväksi!




Suomalaisia Egyptissä käy vähän, venäläisiä sitäkin enemmän. Venäläisen ja egyptiläisen kulttuurin kohdatessa Egyptin lomakohteissa tapahtuu melkoisia kulttuurikolareita, kun heppoisesti pukeutuvat venäläisnaiset ja all inclusive -rannekkeilla varustetut humalaiset venäläismiehet käyttäytyvät omistajan elkein ja paikallista muslimikulttuuria kunnioittamatta kaupungilla ja iltariennoissa. Rankka yleistys, mutta saimme tätä itsekin todistaa useaan otteeseen matkamme aikana. Luultavasti ne venäläiset, jotka käyttäytyvät huomaamattomammin, jäävät ainakin paikallisilta rekisteröimättä venäläisiksi.


Venäläiset ovat matkustaneet Egyptiin jo niin hyvän tovin, että useat paikalliset, jotka ovat tekemisissä matkailun ja matkailijoiden kanssa, osaavat venäjää varsin kivasti. Löysimmepä jopa ravintoloita, joissa on tarjolla ruokalista vain venäjäksi ja arabiaksi. Joten varsin usein venäjäntaitoni oli suureksi avuksi, kun muilla kielillä eivät asiat selvinneet.


Venäläisten käytös lomakohteissa on paikallisten lempivalituskohde - toki aina vasta sen jälkeen, kun selviää, että olemme suomalaisia. Arvauksia kotimaastamme satelee kyllä laidasta laitaan, vain Suomea eivät juurikaan osaa ehdotella. Jos taas kerromme olevamme Suomesta, alkavat paikalliset hokea Nokia Nokiaa.


Nokia Nokia -huutojen saattelemina lähdemme sitten jatkamaan matkaamme basaareilta kohti akvaariota. Akvaariossa pääsemme tutustumaan Punaisenmeren eläjistöön. Varsinaisia kaunottaria ja hirviöitä suurissa akvaarioissa uiskenteleekin. Esillä ovat niin ”Nemoa etsimässä Nemo” kuin Tappajahaikin.


Illallisravintolaksi valitsemme Portofinon. Valintamme teemme Otson ja matkaopaskirjan suosituksesta. Saamme illan aikana huomata, että Portonfinon vieressä sijaitsee suomalaisten matkanjärjestäjien suosima hotelli, ja että samaisena iltana Suomesta on saapunut kourallinen ihmisiä, jotka epäilemättä kaikki valitsivat lähimmän ravintolan illallispaikakseen; Hurghada, jossa muuten törmää vain harvoihin suomalaisiin, onkin Portofinon osalta sinä iltana täysin suomalaisten kansoittama.


Naapuripöydässä keski-iän ohittanut suomalaispariskunta kyselee meiltä, voimmeko auttaa ruokalistan kanssa, kun ravintolassa ei ole suomenkielistä listaa. OK, vai että vielä suomalaista listaa. Kerromme, mitä englanninkielisellä listalla on tarjolla. Seuraavaksi pariskunta yrittää tilata suomeksi. Pääsemme jälleen auttamaan. Mietin pariskunnan loppulomaa; tuskin joka paikasta löytyy tulkki- ja käännösapua – mutta, onhan elekieli.


Yöllä juhlimme Päivin syntymäpäiviä Papas II -kuppilassa. Kuppila on kyllä väärä termi suositusta illanviettopaikasta, jossa soi musiikki ja ihmiset jamittelevat rennosti nauttien juomia. Jotkut irrottelevatkin oikein kunnolla ja tanssivat baaritiskillä! :D Leppoisasta meiningistä tulee mieleeni kuubalainen viehättävä illanviettopaikka Calle 62 Varaderossa.