Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kazakstan. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kazakstan. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 27. toukokuuta 2018

Kaunis ja kiehtova Astana

Astana River Ishim Embankment
Vietimme viime viikon lähinnä työasioissa & siskoni luona kyläilemässä Kazakstanissa, kotoisasti Kazakkilassa. Tämä oli kolmas kertamme maassa, ja tällä reissulla vierailimme Astanan lisäksi teollisuuskaupunki Karagandassa, joka oli töiden kannalta tärkeä kohde.

Menolennot meillä oli Pietarista Almatyn kautta Astanaan, takaisin Pietariin oli suora lento Astanasta. Lensimme Air Astanalla, joka on varsin hyvä lentoyhtiö, voin suositella. Kerron lisää Air Astanasta ja muista lentoyhtiöistä erillisessä postauksessa myöhemmin.

Kazakstan on kiehtova, luonnonvaroiltaan rikas maa. Iso osa pinta-alaltaan valtavasta maasta on aroa ja aavikkoa tai puoliaavikkoa, mutta etenkin suurimmat kaupungit Almaty etelässä ja Astana pohjoisessa ovat matkailijan näkökulmasta houkuttelevia, ja hyvin erilaisia toisiinsa verrattuna. Molemmissa kannattaa käydä. Myös avaruuskeskus Baikonur kiinnostaa kovasti, mutta sinne emme ole vielä ehtineet.

Astanan ja Almatyn välillä
Ensimmäisellä vierailullamme syksyllä 2013 lensimme Pietarista Almatyyn, Almatysta lensimme niin ikään Astanaan, mutta Astanasta takaisin Almatyyn matkasimme junalla. Junamatka kesti 21 tuntia, mutta oli varsin leppoisa kokemus yöjunassa omassa makuukupeessa.

Kupee päivämoodissa

Kupee yömoodissa
Astana on maan uusi pääkaupunki, joka täyttää tänä vuonna vasta 20 vuotta, ja on rakennettu pääkaupungiksi lähes tyhjästä presidentti Nazarbajevin toimesta.

Almaty taas on vanha pääkaupunki, jota pidetään kazakstanilaisempana kuin uutta, kiiltävää ja prameaa Astanaa. Etelän Almaty on huomattavasti Astanaa lämpimämpi. Astanan säälle on ominaista tuulisuus.

Viime viikolla saimme kokea jopa hurrikaanin Astanassa ollessamme. Vettä satoi vaakatasossa ja kaupungin vanhat osat, joissa viemäröinti on puutteellista, tulvivat. Kattoja lensi ilmaan ja rakennustyömailla nosturit kaatuilivat.

Karagandassa sen sijaan satoi räntää ja rakeita lämpötilan ollessa alimmillaan -2 yöaikaan. Astanassa oli tuttuun tapaan tuulista, mutta aurinkoisina päivinä +27 astetta.



Talvet Astanassa ovat aurinkoisia, mutta todella kylmiä. Edellinen visiittimme Astanaan tapahtui talvella, aivan vuoden 2016 lopussa, jolloin pakkanen paukkui -37 asteen lukemissa ja navakka tuuli meni luihin ja ytimiin lämpimistä vaatteista huolimatta. Kazakstanissa voi talvella olla jopa lähes -50 astetta siinä missä kesällä saman verran plusasteita.

Kazakstanissa puhutaan yleisesti venäjää, se on Kazakstanin toinen virallinen kieli, mutta heillä on myös oma kielensä, joka on turkinsukuinen kazakki, jota kuitenkin puhuu vain alle 65 prosenttia väestöstä, lähinnä etniset kazakit. Englantia puhutaan heikosti, mutta jos puhutaan, niin etenkin Astanassa ja Almatyssa, ja mm. ruokalistat yms. ovat usein saatavilla myös englanniksi.

Kazakstanin suurin uskonto on islam, toiseksi eniten on ortodokseja. Islam ei kuitenkaan näy kovin vahvasti Kazakstanin katukuvassa muuten kuin etenkin Astanan upeina, suureellisina moskeijoina, joskin kauniita ortodoksikirkkoja on myös. Nyt vieraillessamme oli meneillään islamin ramadan, jota tapaamamme ihmiset noudattivat varsin vaihtelevasti, kuten uskontoakin tunnutaan harjoittavan.

Ruokakulttuuri on kazakstanilaista, keskiaasialaista, höystettynä entisen Neuvostoliiton vaikutteilla. Ruokakulttuurista voi lukea enemmän blogistani siskoni kirjoittamana. Ja paljon herkullisia kuvia löytyy tuoreesta blogipostauksestani Tanjan Maistamista.

Ruokakulttuurista totean tässä vain lyhyesti, että hevonen on paljon käytetty, perinteinen raaka-aine kazakstanilaisessa keittiössä, ja kaikki osat hevosesta pyritään hyödyntämään, myös sisäelimet. Moni perinneruoka sisältääkin hevosta muodossa tai toisessa. Tässä hyvin perinteinen herkku, kazy:


Työkaverimme Emppu oli viime viikolla ensimmäistä kertaa Kazakstanissa. Hän oli kiinnostunut tutustumaan Astanan nähtävyyksiin, mutta hänellä oli siihen aikaa ainoastaan yksi ilta, eli muutamia tunteja.

Suunnittelimme Empulle seuraavanlaisen kaupunkikierroksen (alla). Kierroksen toteutus on helppo järjestää taksilla, jonka kanssa sovitaan tuntitaksa, joka on noin 1500-2000 tengen (nykykurssilla noin 4-5 euroa) hinnoissa per tunti, riippuen vähän taksista, kuljettajasta sekä omista neuvottelutaidoista. Museot jäivät illalla tapahtuvan kierroksen ulkopuolelle aukioloaikojensa takia.



Tässä kuviamme näistä kohteista vuosilta 2013, 2016 ja 2018:

Khan Shatyr
Khan Shatyr
Independence Square

Independence Square

City Park

City Park
Nur-Astana Mosque
Palace of Peace and Reconciliation
Palace of Peace and Reconciliation

Palace of Peace and Reconciliation

Hazret Sultan Mosque. Moskeija on rakennettu vuonna 2012 ja sinne mahtuu 5000 henkeä.

Hazret Sultan Mosque

Bayterek

Bayterek

Bayterek

Bayterek
Bayterek-tornin ylätasanteella on kullitettu käden kuva, jonka mallina on ollut Nursultan Nazarbaev, joka on hallinnut Kazakstania vaatimattomasti koko sen itsenäisyyden ajan.

Tässä muita kuviamme Astanasta eri vuosilta:

Astanan "portit"

Näkymä siskon ikkunasta joelle



River Ishim Embankment

River Ishim Embankment

Presidentin palatsi, Ak Orda






Stalinin hammas


National Archives of Kazakhstan, kansallisarkisto

Ikuinen tuli Astanan keskusaukiolla
Tyhjästä nyhjästy kaupunki, absurdi Astana



Kazakstanin puolustusministeriö, matala rakennus taustalla
Park of Lovers


Koulujen päättäjäiset perjantaina 25.5.2018



maanantai 30. syyskuuta 2013

Ensivaikutelmia @ Almaty, Kazakstan

Saavuimme eilen aamuyöstä Kazakstanin Almatyyn suoralla lennolla Pietarista.

Hirveä änkeminen ja tunkeminen lähtöselvityksessä - ja oikeastaan joka paikassa.

Kazakstanissa on näin lokakuun kynnyksellä vielä varsin kesäiset päivät, +25 on ollut eilen ja tänään, huomiseksi luvataan +29. Illat ovat kuitenkin jo viileitä, joka meitä ei sinänsä haittaa, päinvastoin, ihan kiva välillä viilentyäkin myös muualla kuin ilmastoidussa hotellihuoneessamme.

Bussi 120 vie Aynabulakin kaupunginosasta keskustaan 80 tengen hintaan.

Julkinen liikenne on pilahintaista (80 tengeä = noin 40 senttiä/hlö), mutta ainakin sunnuntaisin todella ruuhkaista. Tosin en keksi, miten taksikaan olisi kovin paljon nopeammin molempiin suuntiin tukossa olevista teistä selvinnyt, vaikka hotellin tyttö sellaista jutteli. Bussimatkan keskinopeus oli noin 6 km/h! Kävellen olisit jo perillä! ;)

Ruuhkahuippu sunnuntaina alkuillasta.

Taksitkin osoittautuvat tolkullisen hintaisiksi, kun niitä ei tilaa etukäteen, ainakaan hotellilta. Hotellille tilattuna taksi keskustaan maksaisi 2000-3000 tengeä - "Kun se tulee tänne ihan teitä varten." - mutta nappaamalla vapaan taksin kadulta hinta on parhaimmillaan vain 500 tengeä. Eilen illallisen jälkeen yhdentoista maissa maksoimme mukavalle kasakalle kotimatkasta 700 tengeä, eli kolmisen euroa.

Almatyn kaupunki näyttäytyy vähintäänkin erikoisena meidän silmiimme. Varsinaista keskustaa on vaikea havaita, kaikki talot ovat puiden ympäröimiä ja kadut pitkiä sekä suoria. Kortteli toisensa jälkeen toistuu samanlaisena.

Suunnistamista kaupungilla ei ainakaan helpota, että kaikilla kaduilla on kahdet nimet. Neuvostoaikaiset nimet on vaihdettu uusiin, mutta ihmiset tuppaavat puhumaan vanhoilla nimillä. Katukylteissä on uudet nimet kazakstaniksi ja venäjäksi. Kartoissa on yleensä molemmat nimet, mutta kyllä tässä matkailija ihan taas pari kertaa hämmentyy.

Lisähaasteensa tuovat huonosti valaistut, mäkiset ja epätaisaiset jalkakäytävät sekä tiet, joiden monttuissa ja jatkuvissa portaissa meinaa Suomi-turisti heittää kuperkeikkaa, kun yrittää kävellessään seurata liikennettä, karttaa ja katukylttejä.

Plov, eli pilahvi. Uzbekistanilaisen keittiön alkuperäisantimia.
Besbarmack hevosella ja lampaalla; Kazakstanilaisen keittiön herkkuja.

Illallispaikaksi valikoitui muutaman katusekoilun jälkeen Lonely Planetistakin löytyvä Zhety Kazyna. TripAdviser listaa sen 26. sijalle Almatyn 108 ravintolasta. Ruoka oli maistuvaa, kaikki pelasi, paikka oli kivannäköinen, hintaa ruualle kuitenkin tuli ihan kohtuullisesti, kahden hengen pitkä illallinen viineineen maksoi noin 70 euroa. Maksaa sai kuitenkin kortilla, niin ei mennyt kaikki siihen mennessä nostetut ja vaihdetut tenget. Tuntuu onneksi olevan melko vaivatonta rahan nostaminen ja vaihtaminen, joskin koputamme tässä kohtaa puuta.

Punajuurta ja luumua juustolla sekä rucolalla. Taustalla ravintolan avokeittiö, jossa loimusi välillä metriset liekit.