Pietari herää kevääseen, ja muutama muukin huomio

Pietari herää kevääseen
Maanantaina Pietarissa oli +18 astetta lämmintä ja kaunis auringonpaiste. Istuin tosin koko päivän konttorilla, mutta kun illalla vapauduin, avautui edessäni kevääseen herännyt Pietari.

Kaikenkarvaiset peikot ja menninkäiset kaivautuivat koloistaan, muutama päivänsädekin oli lähtenyt liikenteeseen. Kerjäläisillä ja katumyyjillä ei ollut lapasia käsissään, eivätkä katusoittajienkaan sormet olleet enää jäässä ja pipot olivat vaihtuneet lippiksiin. Musiikki soi, porukka jammasi. 

Ihmiset kaduilla olivat äänekkäitä, ja joukossa kuului montaa muutakin kieltä kuin venäjää. Nevskin jalkakäytävillä oli ruuhkaa ihan eri tavalla kuin talvella. Maanantaisessa Pietarin keskustassa oli enemmän elämää kuin aikoihin edes viikonloppuisin.

Monien pettymykseksi tiistaina oli jälleen huhtikuinen +4 astetta, tosin aurinkoista yhäkin. Lähdin siis ilman paksua takkia ulos. Vartija heti ovella kuitenkin totesi, että eteläänkö olin matkalla, kun päällysvaatteet eivät lähteneet mukaan. Niin, Venäjällä aika monet tutut ja tuntemattomat ihmiset katsovat asiakseen huomautella säähän sopimattomista vaatteista.

Eilen ennen työpäiväni alkua pelasin hetken Pokemonia istuskellen auringossa puiston laitamilla. Vanhempi herrasmies tuli kyselemään, että häntäkö odottelen. Totesin melkein tylysti, että on tässä ihan muuta tekemistä. Kohteliaasti kuitenkin lisäsin, että olkaa hyvä, älkää häiritkö, valtaan tässä juuri salia. Virhe! 

Herrasmies halusi nähdä, mitä pelissä tapahtuu, ja rupesi selostamaan pelitapahtumia. Hän oli näkevinään salitaisteluissa vilisevän vuosilukuja (häh?!), ja niiden kohdalla hän aina mainitsi, mitä hänen mielestään merkittävää Venäjällä sinä vuonna oli tapahtunut. Ihan mielenkiintoista kylläkin :D Valtasin salin, kiitin harmittomaksi osoittautunutta herraa peliseurasta ja lähdin konttorille.

…ja muutama muukin huomio

Mitä viikko minulle opetti? Paljonkin, kuten aina. Heti keulilta tulee mieleeni, että jouduin tivaamaan tutussa majoituksessa rekisteröinnin tarpeellisuudesta ensimmäistä kertaa, ja että Allegron netin käyttäminen Venäjän puolella vaatii nykyään kirjautumisen. Lisäksi Suomen aseman Allegron odotussali on remontissa ja lippujenmyynti tapahtuu eri tiloissa.

Majoittujien rekisteröintisäännökset ovat kuulemma tiukentuneet. Tähänkin asti jotkut majoitukset, etenkin isommat hotellit, ovat lyhyistäkin visiiteistä automaattisesti laatineet rekisteröinnit ulkomaalaisilla passeilla majoittuville, jotkut lisämaksusta, jotkut ilman. Joissakin majoituksisissa taas ei ole mainittu mahdollisista rekisteröinneistä halaistua sanaa.

Nyt kuulemma tämä ei enää passaa, ainakin luottomajoituksessani näin kerrottiin. Jatkossa rekisteröinti tehdään, ja heillä se maksaa 250 ruplaa. No, eihän se ole iso raha, etenkin kun rupla on taas melkoisessa syöksykierteessä, mutta kun sellaiseen tuhat ruplaa ja rapiat maksavaan (huom. low season -hinta!) majoitukseen lisätään 250 ruplaa, niin onhan se prosenteissa jo ihan huomattavasti.

Minulle rekisteröinti tehtiin vastusteluistani huolimatta, mutta sitä ei tällä kertaa kuitenkaan laskutettu, koska selvästikään en ollut tiennyt tästä proseduurista, joka oli astunut vastikään voimaan tässä kyseisessä majoituksessa.

Tällä samalla viikolla toisessa tutussa majoituksessa rekisteröintiä ei tehty, eikä siitä sanallakaan mainittu. Netissä luki, että heillä rekisteröinti maksaa 150 ruplaa. Jotta näin, säännökset lienevät tiukentuneet, mahdollisesti, mutta mutta...

Allegron netistä kirjautumisineen muutama sana: ei toimi. Kirjautuminen läppärillä kyllä onnistuu itsestään avautuvan kirjautumissivun kautta, jolle naputellaan paikkanumero ja passin neljän viimeistä numeroa, mutta netti on aivan susisurkea. Ei se ennen kirjautumista ole ihan noin epävarmatoiminen ole ollut, joskin joskus netti ei toki ole toiminut ollenkaan – se tuskin on muuttunut kirjautumisenkaan myötä.

Tabletilla ja puhelimella kirjautumissivua saa houkutella kissojen koirien kanssa puolen matkaa, sitten saattaa tärpätä tai olla tärppäämättä, mutta kohta jo ollaankin Pietarin asemalla, että ei niin väliä enää. Onneksi tabletissani on oma Venäjän data, eli aivan ilman nettiyhteyksiä en Allegrossakaan yleensä jää.

Mitä muuta? Ajankohtaisten asioiden päivittämistä Suomi-talon työyhteisössäni, paljon mukavia kohtaamisia ensi syksynä aloittavien uusien yliopisto-opiskelijoidemme kanssa sekä muutama  maittava myöhäinen illallinen. Illallisista kerron enemmän Maistamista-blogissani otsikolla Pietari herää kevääseen, ja vaikkei terasseille vielä pääse, niin syötävä on silti. Enjoy!

Pietari herää perjantaiaamuun.

Tule apuun, Allegro!

Ajat ovat muuttuneet ja muuttuvat, totean tuon tuostakin, kun Pietarissa vierailen. Myös sinne ja takaisin matkustaminen on muuttunut. Sissosein lentää pian Bishkekistä Pietariin ja sen tiimoilta uhrasin muutaman ajatuksen Pietarista Lappeenrantaan matkustamisvaihtoehdoille.

Itsehän matkustamme jatkuvasti kyseistä väliä, mutta nykyään käytännössä aina junalla, Allegrolla.

Pietarista ja Pietariin on nykyään ehdottomasti helpoin ja nopein Allegro, eikä pelkästään Lappeenrannasta matkustettaessa. Allegrolla on neljä vuoroa suuntaansa per päivä (Helsinki-Pietari-Helsinki). 

Liput voi ostaa netistä VR:n sivuilta, kunhan on tulostin käytössä, koska Venäjän liikenteessä - vielä toistaiseksi - vaaditaan myös tulostettu lippu, vaikka konduktööri näkee kyllä matkustajien lipputiedot laitteellaan, sillä samaisella, jolla hän tsekkaa passimme. Vainikkalassa, josta Lappeenrannasta Pietariin matkustavat tapaavat nousta junaan, ei lippuja voi ostaa. Jos ei netistä ole lippua ostanut, sen voi ostaa Lappeenrannan juna-asemalta. Myös Safar Oy Lappeenrannan keskustassa myy lippuja Allegroon.

Takaisin tullessa ostamme liput usein vasta Pietarin juna-asemalta, kun emme aina oikein voi tietää, mihin junaan ehdimme. Näin siis etenkin silloin, kun olemme lentäneet Pietariin. Yleensä laukut ovat tulleet ruumasta ihan nopeesti molemmilla Pietarin lentokentillä (Pulkovo-1 ja Pulkovo-2), mutta esimerkiksi nyt heinäkuussa Jerevanista Pietariin lennettyämme jouduimme odottamaan laukkujamme yllättävän kauan. 

Tokihan asemalta lippujen ostamisessa on aina se pieni riski, että juna onkin täynnä. Olemme joutuneet ostamaan liput ykkösluokkaan, mutta junasta emme ole vielä jääneet. Aamun ensimmäinen juna Pietarista (klo 6.40) on vähäväkisin ja halvin, se on siis aika varma nakki, jos vaan jaksaa herätä varsin aikaisin; etenkin kun huomioi vielä aikaeron Suomeen (kesällä -1 tunti ja talvella -2 tuntia). Myös Suomesta matkustettaessa aamun ensimmäinen vie Pietariin tällä hetkellä edullisimmin.

Reittibussikin toki kulkee, mutta harvemmin, ja on niin hidas ja vaivalloinen verrattuna Allegroon, ettemme enää juuri ole sitä käyttäneet. Lähinnä Lappeenrannasta Viipuriin ja takaisin saatamme sillä ajaa, koska matka on melko lyhyt, eikä näin tarvitse koukata Vainikkalan kautta. Ja kyytiinkin kun pääsee yleensä Helsingintien pysäkiltä kodin nurkilta. Vaikka ei siitä Vainikkalastakaan mitään vaivaa ole, kaikilta junilta (ja kaikille junille) on linjataksi, joka ajaa normaalilla bussitaksalla. Eli mie pääsen jopa Lappeenrannan paikallisbussin kuukausikortilla ilmaiseksi. 

Aamulla Pietarista Lappeenrantaan lähtee bussi kahdeksan maissa, ja sitten taas kolmen maissa iltapäivällä. Yleensä olemme hypänneet kyytiin Moskova-hotellilta. Kesäaikaan bussiin on ainakin aiemmin pitänyt varata paikka etukäteen, sillä bussi oli välillä ihan täynnä. En tosin usko, että Allegro-aikana on enää niin täyttä, vaikka tiedä tuota…

Eli melkein jo ovat unholaan painuneet Pietarin-liikenteen Repinit ja Sibeliukset. Tolstoi kulkee yhäkin Helsingin ja Moskovan väliä pysähtyen myös Pietarissa, mutta saapuminen Pietarin Laatokan asemalle klo 01.21 tai sieltä lähteminen klo 05.53 eivät nyt ihan houkuttelevimmat matkustusajat ole. Ja Tolstoissahan on vain makuuvaunuja, joten tulee matkalle sitten hintaakin.

Meiltä pääsee siis nykyään parhaimmillaan edullisemmin ja nopeammin Pietariin kuin Helsinkiin. Ei sillä, että Helsingissä muutenkaan tulisi turhan usein käytyä. 

No niin, Pietariinhan se mieli taas tekisi. :D

All Seasons -hostelli @ Pietari

Neljän hengen huone.

Tervehdys, reippaat travellerit! Terveisiä Jerevanista (vaikka tämä blogi on viime yöstä Pietarissa).

Ja olihan meillä telkkukin. :D

Tämä hostelli ei ole hienostelijoille, no, kuten nyt hostellit harvemmin ovatkaan. All Seasons on kyllä ihan siisti, siis niin kuin puhdas, mutta nuhjuinen ja kulahtanut. Erittäin ystävällinen respa kyllä. Hinta on normaalia hostellia korkeampi (2000 ruplaa kahdelta), mutta täytyy ottaa huomioon, että majoituimme neljän hengen huoneessa kahdestaan + ajankohtana yöttömät yöt eli high season. Muut lähellä sijaitsevat majoitukset olivat täynnä tai aivan liian kalliita parin tunnin torkuille. Ajoihan tämä siis asiansa. :)

Puistomainen (lue: puskaisa) oli maisema huoneen ikkunasta.

Päädyimme majoittumaan All Seasons -hostelliin sen sijainnin ansiosta. Tulimme viimeisellä Allegrolla, joka on karvan vaille puolenyön Pietarissa, ja aamulla piti olla kentällä jo klo 6.20, joten meille oli tarpeen majoitus, jonne oli helppo kulkeutua yöllä + josta taksi ei maksanut paljoa/päästiin tarvittaessa vaikka julkisilla kentälle aamulla. Tänne siis pääsee Suomen asemalta aika kivuttomasti, kun lähtee punaisella linjalla ja vaihtaa siniselle Tehnologitseskij Institut -metroasemalla, jossa on varsin erikoinen, mutta helpoin mahdollinen vaihto; toiselle puolelle laituria. Lähin metroasema on Elektrosila, josta kävelee jonkin hetken hostellille. Usko meinaa jossain kohtaa loppua, kun kadunnimeä ei kääntymisristeyksessä lue, mutta tälläkin suuntavaihtolla perille löytää, joten ei hätää.

Respa soitteli meille taksin aamua varten jo yöllä. Ensimmäinen palveluntarjoaja olisi kuskannut meidät 680 ruplalla, mutta kun pidimme sitä kalliina, respa soitteli vielä toiselle suharille. Sieltä tulikin jo ihan tyydyttävä tarjous, 430 ruplaa (noin kymppi euroissa).

Saniteettitiloja

Hostellin tyyliin itse saimme petimme pedata ja vessat sekä suihkut olivat luonnollisesti käytävällä. No, niitäpä aika vähän tarvittiin, kun ehdittiin nukkua sellaiset neljä tuntia...

Lähtöaika oli hirvittävä, klo 5.30, vaikka kentällä piti olla vasta klo 6.20. Periaatteessa ajomatka olisi noin 20 minuuttia. Kuulemma varmuuden vuoksi näin, jos sattuu olemaan ruuhkia. Viideltä respan täti sitten tuli herättämään ja sanoi, että taksi odottaa jo meitä - onneksi mainitsi, että odottaa puoleen kuuteen asti. Puoli kuudeksi ehdittiin autolle, kentällä oltiin jo ennen kuutta. 

Ihme kyllä, lähtöselvitys aukesi kaksi tuntia ennen lennon lähtöä ihan kuin pitikin, ja jonotus yms. sujui ilman katastrofaalista sekasortoa. Voisinpa jo sanoa, että kaikki sujui kovin eurooppalaisen pedantisti. Ensimmäistä kertaa Pulkovon 1-terminaalissa näin. Niin, mikä tässä nyt oli hieman taas huvittavaa, Armenian lennot lennetään kotimaan terminaalista, niin tosin myös Kirgisian lennot. Kotimaatapa hyvinkin molemmat. :D Armenialaisten ihmisten puheista kyllä kuitenkin helposti aistii neuvostokaihon ja Venäjän diggailun.

Pitemmittä puheitta, hostelli on ihan jees yhden yön majoittumiseen, jos ei mitään mukavuuksia tarvitse. Meille tämä oli välietappi - tai välikuolema ennen tappavaa aamuherästystä, joka oli Suomen aikaa klo 4... Eihän loman aloittajaisissa yleensä edes siihen aikaan olla ehditty nukkumaan. ;) 

Radio Jerevan hiljenee ja jatkaa huomenna (ehkä ja toivottavasti) Jerevan-aiheilla.

Hyvää juhannusta!

Matkalla Kirgisiaan: Allegro vie Pietariin, suora lento Bishkekiin

Siskoni muutti alkuvuodesta 2012 Bishkekiin, Kirgisiaan. Heinäkuussa meillä oli mahdollisuus lähteä siskokullan luokse tutustumaan tähän kiehtovaan maahan, jonka rajanaapureita ovat Kiina, Kazakstan, Tadžikistan ja Uzbekistan.

Kirgisiaan voi lentää Helsingistä Istanbulin kautta. Me päätimme kuitenkin mennä Pietarin kautta suoralla lennolla säästäen ajan lisäksi itse asiassa vähän rahaakin. Otimme Allegron allemme Vainikkalasta, Pietarin Suomen asemalta hurautimme metrolla Moskovskaja-asemalle, ja siitä marsulla Pietarin ulkomaanterminaaliin, joka on pieni kenttäpahanen nimeltään Pulkovo-2.

Allegrossa on matkustusmukavuus mainio.

Raja ylittyy Allegrolla helposti ja nopeasti.

Nälkäiset matkalaiset ruokkii Allegron kielitaitoinen ravintolavaunuhenkilökunta. Pelmenit maistuivat!

Junia Suomen asemalla, vasemmassa laidassa Allegro.

Pietarin ulkomaanterminaali Pulkovo-2.

Suora lento Pietarista Biskekiin 4 tuntia 50 minuuttia. Koneessa oli meidän lisäksemme yksi muu Kirgisian viisumivelvollinen.

Ja taaskaan ei päästy Putolevin kyytiin. ;) Meitä Kirgisiaan kuskasi Airbus A-320, Russian Airlines ja Aeroflot yhteistyössä.

Meillä oli iltalento Pietarista Bishkekiin, jonne saavuimme siis yön tunteina. Lunastimme noin 50 euron hintaiset kertaviisumit heti saavuttuamme kentälle. Samalla viikolla Kirgisian presidentti oli tosin poistanut viisumuvelvollisuuden 44 kansallisuudelta, joiden joukossa myös suomalaisilta. Uusi laki tuli voimaan reissumme aikana, mutta se ei vielä ollut voimassa, kun saavuimme maahan. Saatamme hyvinkin olla viimeiset suomalaiset, joille koskaan on myönnetty Kirgisian viisumit! :D

Katja-sisko järjesti hienon tervetuliaisvastaanoton ensimmäiseksi aamuksi.

Heti ensimmäisenä aamuna shampanjan ja mansikoiden lisäksi saimme siskoltani muutamia ohjeita pärjätäksemme Bishkekin arjessa. Opimme, minkä ovenkarmin alle täytyy mennä, jos tulee maanjäristys, eli mitkä ovat asunnon kantavat seinät. Asunto on viidennessä kerroksessa, joten järistyksen alkaessa ulos ei saa yrittää. Varsinaisen järistyksen jälkeen kahdenkymmenen minuutin kuluttua voidaan odottaa jälkijäristystä, eli kantavan ovenkarmin alla sietää pysytellä.

Myös vesikatkot ovat yleisiä, joten meille opastettiin, mistä löytyy pesuvettä, ja mitkä vesistä ovat juomakelpoisia vesiä. Sähkökatkoja varten varustauduimme taskulampulla. Sitten opeteltiin ovien lukot ja porttien sekä ovien koodit.

Suurlähestystön vieressä asuminen voi olla turvallisuusriski poliittisesti levottomissa maissa, mutta Kirgisiassa Venäjän suurlähestystön vieressä asuminen ei ole riski sinällään, koska Venäjää arvostetaan suuresti.

Lukkoja piisasi ja turvallista oli sisällä. Kerran tosin jäätiin perjantai-yönä uloskin ja odoteltiin tiirikkamiestä 1½ tuntia... Tule apuun Abloy!

Siinähän sitä olikin ohjelmaa ensimmäiseksi aamuksi. Seuraavaksi jatkoimme herkullisen lounaan jälkeen kaupungin nähtävyyksien pariin. Näistä enemmän seuraavassa jaksossa!

Lappeenrannasta Pietariin

Rupesin maanantai-illan ratoksi suunnittelemaan seuraavaa Pietarin matkaamme, joka toteutuu kuukauden päästä. Ja juu, luit oikein – suunnittelemaan – vaikka yleensä en erityisesti (Pietarin) matkoja etukäteen suunnittelekaan. Nyt tähän hommaan yllytti se, että olemme lähdössä porukalla ja muu joukkio kaipaa suunnitelmia matkan suorittamisen tueksi.

Savonlinja (http://www.savonlinja.fi/linjaliikenne/lprpietari.html) vie helposti ja kohtuullisen edukkaasti Lappeenrannasta Pietariin. Vuoro ei kuitenkaan aja joka ilta, ja meidän lähtömme sattuu vuorottomaan iltaan. Myös junalla pääsee Pietariin Sibeliuksen, Repinin ja Tolstoin voimin: http://www.vr.fi/fin/ulkomaat/venaja/pietari_moskova_ja_viipuri/index.shtml. Tätä matkustusvaihtoehtoa varten täytyy järjestää itsensä ensin Vainikkalan asemalle, jonne pääsee linjataksilla Matkakeskuksesta: http://www.lappeenranta.fi/?deptid=11441.

HH-kuriirikin ajaa tätä väliä arkisin päivittäin, mutta sen aikataulu ei meille nyt sovi. Lisäksi Kuriiri on vähän arvokkaampikin kuin muut liikennevälineet.

Ja jos oikein pihiksi haluaa heittäytyä, voi ajaa junalla Vainikkalasta vain Viipuriin asti ja vaihtaa Viipurissa edulliseen paikallisjunaan: http://www.tutu.ru/spb/rasp.php?st1=42905&st2=40105. Saman säästötoimenpiteen voi toki tehdä myös bussikyydillä, joskin Savonlinjan bussista en suosittele nousemaan paikallisbussiin, vaan paikallisjunaan. Paikallisbussit kun ovat enimmäkseen hitaita, huonoja ja täynnä.

Jos tähän säästöoperaatioon ryhtyy, suosittelen paikallisjunaksi ns. pikajunaa (экспресс), sillä vanhimmat ja hitaimmat paikallisjunat, jotka pysähtyvät kaikilla tahi lähes kaikilla asemilla, käyttävät matkaan Viipurista Pietariin melkein kolme tuntia ja pahimmillaan junissa ei ole edes vessoja.

Joskus aikoinaan minulla oli tapana mennä rajan yli autolla, jättää auto vartioituun parkkiin Viipuriin ja jatkaa Pietariin junalla. Tämä on ehdottomasti edullisin vaihtoehto, saa tankattuakin halvalla, mutten omista nyt autoa.

Pietarissa sitten ajellaan metrolla: http://www.metro.spb.ru/1.html, ehkäpä öiseen aikaan myös maksullisella liftillä eli kansataksilla, kun tavan taksit tuppaavat nykyään pyytämään turhan kovaa hintaa, ettei jaksa lähteä edes tinkimään.

Majoittuakin pitäisi. Minulle välttäisivät hostellit, mutta osa seurueestamme arvostaa omaa suihkua ja vessaa, joten hostellit tippuvat tässä kohtaa kisasta pois. Katselin juuri hotellien ja minihotellien nykyisiä hintoja ja tuskastuin. Meinaamme kuitenkin olla useamman yön kaupungissa, joten kalliiksi tuppaa tulemaan noilla nykyisillä hinnoilla, vaikka ruplan kurssikin on meille vielä edukas.

Ja matkamme ei edes sijoitu kalleimpaan ajankohtaan (высокий сезон, high season, kesä ja vuodenvaihde), vaan matkamme ajankohtaan keväällä on meneillään medium season (средний сезон), kun taas nyt olemme vielä matalien hintojen aikakaudessa (low season, низкий сезон). Joillain hotelleilla vuosi on jaettu hieman eri tavalla, osalla on vain kahden kauden hinnat, osalla taas on olemassa paljon enemmän eri hintakausia.

Hotelleja ja hostelleja olen listannut tässä blogissa jo ihan kyllästymiseen asti, joten ei niistä enempää ainakaan tähän kirjoitukseen. Ja ehkäpä tämä kirjoitus olisi muutenkin jo tässä, matkasuunnitelmahan välille Lappeenranta-Pietari on varsin selvä. Ohjelmaa visiitin ajaksi suunnitellaan sitten myöhemmin, ja se ansaitsee sitten ihan oman blogikirjoituksensakin.

Toim.huom. Nykyään Allegro on kätevin ja nopein - ja neljä vuoroa päivässä molempiin suuntiin takaa, että aikataulut sopivat.