perjantai 16. lokakuuta 2009

Tanssii tätien kanssa

Perjantai 9.1.2009
Hurghada

Kaupungilla Otson seurassa
Venäläiset Egyptin rantakohteissa
Portofino ja Papas II



Hotelli on varsin pramea, mutta osittain kesken tai remontin kourissa. Syy yleiseen keskeneräisyyteen selviää meille myöhemmin, kun saamme kuulla, että paikalliset pitävät rakennukset aina hieman puolitiessä verotuksellisista syistä; viimeisen päälle valmiista rakennuksesta joutuu nimittäin maksamaan enemmän.


Nyt on aika tutustua Hurghadaan. Hankimme kartan sekä vettä ja suuntaamme kaupungille. Kiertelemme sekä vanhan kaupungin tuoksuvissa ja värikkäissä basaareissa että uuden kaupungin autovilinässä. Löydämme, kun ihan etsimällä etsimme, koptikristittyjen pienen kahvilan, josta voi ostaa punaviiniä edukkaasti mukaan.


Tapaamme suomea puhuvan ”Otson”, nuoren egyptiläisen miehen, joka on omien sanojensa mukaan asunut Suomessa. Otson kanssa kiertelemme ja käymme varaamassa meille lasipohjaveneretken seuraavaksi päiväksi. Otso kertoo paljon Egyptistä, egyptiläisestä kulttuurista ja tavoista sekä Hurghadasta. Erinomainen tuttavuus ensimmäiseksi Hurghada-päiväksi!




Suomalaisia Egyptissä käy vähän, venäläisiä sitäkin enemmän. Venäläisen ja egyptiläisen kulttuurin kohdatessa Egyptin lomakohteissa tapahtuu melkoisia kulttuurikolareita, kun heppoisesti pukeutuvat venäläisnaiset ja all inclusive -rannekkeilla varustetut humalaiset venäläismiehet käyttäytyvät omistajan elkein ja paikallista muslimikulttuuria kunnioittamatta kaupungilla ja iltariennoissa. Rankka yleistys, mutta saimme tätä itsekin todistaa useaan otteeseen matkamme aikana. Luultavasti ne venäläiset, jotka käyttäytyvät huomaamattomammin, jäävät ainakin paikallisilta rekisteröimättä venäläisiksi.


Venäläiset ovat matkustaneet Egyptiin jo niin hyvän tovin, että useat paikalliset, jotka ovat tekemisissä matkailun ja matkailijoiden kanssa, osaavat venäjää varsin kivasti. Löysimmepä jopa ravintoloita, joissa on tarjolla ruokalista vain venäjäksi ja arabiaksi. Joten varsin usein venäjäntaitoni oli suureksi avuksi, kun muilla kielillä eivät asiat selvinneet.


Venäläisten käytös lomakohteissa on paikallisten lempivalituskohde - toki aina vasta sen jälkeen, kun selviää, että olemme suomalaisia. Arvauksia kotimaastamme satelee kyllä laidasta laitaan, vain Suomea eivät juurikaan osaa ehdotella. Jos taas kerromme olevamme Suomesta, alkavat paikalliset hokea Nokia Nokiaa.


Nokia Nokia -huutojen saattelemina lähdemme sitten jatkamaan matkaamme basaareilta kohti akvaariota. Akvaariossa pääsemme tutustumaan Punaisenmeren eläjistöön. Varsinaisia kaunottaria ja hirviöitä suurissa akvaarioissa uiskenteleekin. Esillä ovat niin ”Nemoa etsimässä Nemo” kuin Tappajahaikin.


Illallisravintolaksi valitsemme Portofinon. Valintamme teemme Otson ja matkaopaskirjan suosituksesta. Saamme illan aikana huomata, että Portonfinon vieressä sijaitsee suomalaisten matkanjärjestäjien suosima hotelli, ja että samaisena iltana Suomesta on saapunut kourallinen ihmisiä, jotka epäilemättä kaikki valitsivat lähimmän ravintolan illallispaikakseen; Hurghada, jossa muuten törmää vain harvoihin suomalaisiin, onkin Portofinon osalta sinä iltana täysin suomalaisten kansoittama.


Naapuripöydässä keski-iän ohittanut suomalaispariskunta kyselee meiltä, voimmeko auttaa ruokalistan kanssa, kun ravintolassa ei ole suomenkielistä listaa. OK, vai että vielä suomalaista listaa. Kerromme, mitä englanninkielisellä listalla on tarjolla. Seuraavaksi pariskunta yrittää tilata suomeksi. Pääsemme jälleen auttamaan. Mietin pariskunnan loppulomaa; tuskin joka paikasta löytyy tulkki- ja käännösapua – mutta, onhan elekieli.


Yöllä juhlimme Päivin syntymäpäiviä Papas II -kuppilassa. Kuppila on kyllä väärä termi suositusta illanviettopaikasta, jossa soi musiikki ja ihmiset jamittelevat rennosti nauttien juomia. Jotkut irrottelevatkin oikein kunnolla ja tanssivat baaritiskillä! :D Leppoisasta meiningistä tulee mieleeni kuubalainen viehättävä illanviettopaikka Calle 62 Varaderossa.

Red Sea Jet Punaisenmeren armoilla

Torstai 8.1.2009
Sharm el Sheikh
Hurghada

Ongelmia tekstiviestien kanssa
Red Sea Jet Punaisenmeren aalloilla
Täytettyä kyyhkystä


Herätyskello soittaa minut hereille yhdeksältä. Pation oven takana aamu on valjennut aurinkoisena. Tarkoituksenamme on mennä hotellin aamiaiselle – tosin maksulliselle sellaiselle, kun majoituksen hintaan se ei kuulu – mutta aamiainen saa jäädä, sillä mahani on yhäkin miedosti kipeä ja Mikkoa nukuttaa.

Huomaamme, että tekstiviestien lähettäminen ei oikein tahdo onnistua. Kun operaattorina on Etisalat, tekstarit eivät yksinkertaisesti lähde ollenkaan tai viipyvät matkalla puoli vuorokautta. Myös vastaanotossa on vaikeuksia. Vodafone on parempi valinta, jos Suomeen tai suomalaisiin operaattoreihin haluaa tekstailla. Tosin myös Vodafonella on jonkin verran viivettä.


Hieman myöhemmin käymme sitten testaamassa hotellin allasbaarin välipalatarjontaa, jonka jälkeen mahani villiintyy toden teolla. Ruoka on hyvää, ja vaikka olen huolellisesti maitohappobakteerini nauttinut ja käteni desinfioinut, taidan saada Egyptin vitsauksen, jalla jallan! Hienoa sairastua päivänä, jolloin täytyy ylittää myrskyinen Punainenmeri lautalla!

Kuume nousee ja mahani on tuskainen. Virolaiset tuttavamme tuovat minulle hiilitabletteja ja ties mitä virolaista troppia, ja oloni helpottaa hieman jonkin ajan kuluttua. Vietämme viimeiset tunnit ennen lautalle lähtöä leppoisassa virolaisseurassa.

Katsomme parhaimmaksi ottaa taksin satamaan, koska jalla-Hiacea joutuisi jossain välissä vaihtamaan ja siihen ei oikein matkatavaroitakaan saisi mahtumaan. Taksi tuntuu kalliilta jallaan verrattuna, vaikka se ei sitä todellisuudessa ole, sillä matka matkustajasatamaan on varsin pitkä.


Saavumme turvatarkastusten kautta lautalle, joka on Red Sea Jet, entinen norjalainen paatti. Meri on tuulinen, mutta lautta on kuitenkin lähdössä. Luvassa on varmasti ikimuistoinen matka halki rajun Punaisenmeren kipeänä. Matka-ajaksi on luvattu 1,5 tuntia, keikumme aalloilla 3,5 tuntia.

Lautalla katsomme typerää leffaa ja syömme sipsejä, juuri muuta ei lautalla ole tarjolla. Nukahdan muutamaan otteeseen, sitten taas lautta hyppää aallokossa. On pimeää ja horisonttia ei näy, oksennusoloa pukkaa. Näyttääpä kyllä muitakin oksettavan, vastapäätäni istuu brittityttö, jonka kanssa kilvan puristamme oksennuspussejamme kädessämme.


Hurghadan satamassa vastaanottajamme odottavat nuhjuisessa merimieskapakassa StellaStella kädessä ja sydän syrjällään merimatkamme päättymistä. Ja päättyyhän se aikanaan.


Hurghadan matkustajasatamassa puhaltaa navakka iltatuuli. Sharm el Sheikhin helteisestä satamasta saapuneina yllätymme ilmanalan muutosta. Hurghadassa pari päivää viettäneet ystävämme vahvistavat, ettei sillä puolella Punaistamerta ole ollut helteistä, juuri ja juuri lämmintä vain. Illat ovat olleet jopa viileitä.

Nappaamme taksin, jolla hurautamme koko neljän hengen porukka + matkatavarat majoituksellemme, valtavalle kompleksille, jonka nimi on Sunny Days Palma de Mirette. Taksi on naurettavan halpa verrattuna Sharmin hintoihin. Tulemme muutenkin huomaamaan, että Hurghadan puolella käytännössä kaikki on edullisempaa kuin pienemmässä ja uudemmassa Sharmin kaupungissa.

Illallista syömme erittäin monipuolisesta seisovasta pöydästä, jossa on myös egyptiläisiä erikoisuuksia, kuten täytettyä kyyhkystä. Ruuan kanssa saamme punaviiniä, joka on kalliihkoa, mutta se tarjoillaan pöytään ja avataan, eli sitä ei sentään tarvitse itse lähteä hakemaan koptikristittyjen pitämistä viinikaupoista, kuten ravintoloissa, joissa tarjoilijoina on hyvin hartaita muslimeja.

Ensimmäisenä yönä yövymme hieman pienemmässä huoneistossa, seuraaviksi öiksi on luvassa melkoinen lukaali.

Pieni muistutus erilaisesta bakteerikannasta

Keskiviikko 7.1.2009
Sharm el Sheikh

Mahassa kytee
Lauttalippujen hankinta

Erikoinen tax free -käytäntö

Aamulla kahdeksalta huomaan, että todellakin, hotellialue sijaitsee erittäin lähellä lentokenttää; herään aamun ensimmäisen lentokoneen jylinään. Hätäisimmät auringonpalvojat ovat piakkoin käyneet jo levittämässä pyyhkeensä altaan laidoille aurinkopeteille.


Sitten onkin jo aika tervetulotilaisuuden ja tervetulomaljojen! Opas kertoilee ihan hyödyllisen oloisia seikkoja kaupungista ja maasta. Antaa kännykkänumeronsakin, että voimme ottaa yhteyttä, jos tulee kysyttävää.

Pieni muistutus erilaisesta bakteerikannasta
Hetken kuluttua tervetulotilaisuudesta mahani on miedosti jo sekaisin reissun ensimmäistä kertaa. Pieni muistutus jokseenkin erilaisesta bakteerikannasta.

Lauttalippujen hankinta
Ostamme kartan ja lähdemme kaupungille. Alkumatkan ajamme jallalla, minibussilla tai oikeammin pienellä Hiacella, joka on täynnä penkkejä. Jallaan hypätään tien varresta ja pois jäädään tien varteen. Jallakuski yrittää ukottaa tuplahinnan, mutta hintatietoisina pysymme kohtuudessa ja maksamme vain tariffien mukaan, vaikka meidän mittapuullamme jallakyyti on lähes ilmainen.


Sitten alkaa pitkä ja kuuma marssi kohti satamaa. Vaelluksemme tarkoituksena on hankkia lauttaliput Sharm el Sheikhistä Hurghadaan. Olemme kuulleet lauttalippuja myytävän satamassa, näin matkaopuksemmekin sanoo.

Lippuja satamasta ei kuitenkaan lopulta saa, mutta vartijasetä antaa puhelinnumeron, johon voin soittaa. Arabian taitoni vaan on hieman alkeellinen ja sen lisäksi vähän ruosteessakin. Lopulta saamme matkaoppaaltamme tekstiviestillä vihiä, että lauttaliput voi käydä ostamassa eräästä matkatoimistosta.


Hip hurraa, pian meillä sitten onkin liput kourassamme seuraavalle lautalle. Lautta lähtee huomenna illalla Hurghadaa kohti - tosin sillä varauksella, ettei Punainenmeri ole liian myrskyisä ja villi, jota se kuulemma usein on. Puoli päivää lippujen hommaamiseen meni, mutta paljon näimme reissullamme ja saimme nauttia lämpimästä, aurinkoisesta säästä reippaillen.


Illalla lähdemme matkatoimiston järjestämälle opastetulle kaupunkikierrokselle. Kuljemme kaupunkia ristiin rastiin bussilla ja jalan. Näemme moskeijoita ja minareetteja, klubeja, monumentteja, Alf Leyla Wah Leylan ja paljon muuta. Käymme basaareissa ja kirkoissa.


Erikoinen tax free -käytäntö
Vierailemme myös tax free -kaupassa alkoholiostoksilla, koska tax free -kaupassa, jossa myydään myös länsimaisia alkoholimerkkejä, voi käydä ainoastaan 48 tunnin ajan maahantulosta.

Kaupan ulkopuolella on joukko onnettomia venäläisiä, joilla on aika jo umpeutunut. Yhdessä uusien virolaisten tuttaviemme kanssa hoidamme myös venäläisporukalle juomat. Laitonta se ei ole, omassa kiintiössä ostetut juomat saa käyttää ja jakaa haluamallaan tavalla.


Retken aikana syömme illallista egyptiläisessä pienessä ravintolassa. Muu retkiporukka istuu sisällä, me saamme pienen pöydän ulkoa. Istumme arabiankielisen puheensorinan ympäröiminä lämpimässä illassa nauttien egyptiläisen keittiön herkullisista antimista. Basaarien valot loistavat vanhan kaupungin muurien edustalla ja ihmisiä käveleksii ohitse. Ihana iltahetki!

tiistai 13. lokakuuta 2009

Matka alkaa: "Yöllä linja-autossaa-a, yksi väsynyt matkustajaa-a..."

Tiistai 6.1.2009
Sharm el Sheikh

Egypti, Sharm el Sheikh
Gardenia Plaza
Kissaherra ja kärpäset


Tämä tarina alkaa eräänä tammikuisena pakkasyönä. Istumme matkatavaroinemme Helsingintien varressa umpijäässä ja odotamme yöbussia. Bussi poimii meidät kyytiinsä lähes aikataulussa.


Nukumme muutaman tunnin ja kas, olemme jo lentokentällä. Unisena jätän uuden hattuni bussiin, se harmittaa hieman, mutta olen jokseenkin varma, että villakangashattu ei tule olemaan tarpeen matkakohteessamme Egyptissä edes tammikuussa.


Lento sujuu leppoisasti. Täytämme koneessa venäläistyyppiset maahantulokortit.


Egypti, Sharm el Sheik
Laskeudumme Egyptiin, Sharm el Sheikin lentokentälle Siinain niemimaalle. Kuuma ilma väreilee lentokentän yllä. Matkatavarahallissa vähennämme vaatetta laukkuja odottaessamme. Ja kuinkas ollakaan, minun laukkuni saapuu viimeisten joukossa.


Gardenia Plaza
Majoituksemme, Gardenia Plaza, sijaitsee lähellä lentokenttää ja on yllättävän korkeatasoinen siihen nähden, että varasimme edukkaasti määrittelemättömän majoituksen.


Majoituksemme ei ole mikään hotellihuone, vaan huoneisto. Siihen kuuluu erillinen olohuone, jossa on sohva, tuoleja ja telkku. Sitten on pieni eteishuone, jossa on kaappeja, ja josta pääsee vessaan. Tämän lisäksi on makuuhuone telkkuineen, pöytineen ja tuoleineen – ja huonetta hallitsee valtava sänky. Makuuhuoneesta aukeaa ovi omalle ihanalle patiolle, jossa on myös lepotuolit. Hymyä pukkaa!


Päivätorkkujen päätteeksi tutustumme pimenevään hotellialueeseen. Se osoittautuu valtavaksi monine parikerroksisine bungaloweineen, suurine uima-altaineen, baareineen, ravintoloineen ja kauppoineen. Varsin tyylikästä!

Illallisen nautimme hotellin ravintolassa, koska meillä ei ole oikein mitään käsitystä, missä olemme ja minne pitäisi mennä päästäksemme kaupungille tahi rantaan. Kauppa on jo kiinni, joten kartan ostaminenkin menee seuraavaan aamuun.


Kissaherra ja kärpäset
Illallisella tutustumme paikalliseen kissaherraan, joka parkkeeraa tiiviisti ensin viereiselle penkille, josta sopivan hetken tullen syliini. Myös kärpäsiä hyörii ympärillämme pimeässä ja lämpimässä Egyptin yössä.