sunnuntai 17. helmikuuta 2019

Cevicheä Panamassa ja Costa Ricassa

Panama City, Panama

Reissasimme tammikuussa pari viikkoa Panamassa ja Costa Ricassa.

Panamassa lumouduimme vilkkaasta Panama Citystä pilvenpiirtäjineen sekä pienen Boqueten kylän ja sen lähiseutujen upeista luonnonmaisemista. Ja mielenkiintoista oli tutustua myös Panaman kuuluisaan kanavaan.

Costa Ricasta jäivät mieleemme maata hallitsevat vuoristot, meri, perhoset ja paikallisten kielitaito; siinä missä Panamassa englantia ei juurikaan puhuta, niin Costa Ricassa se tuntuu luonnistuvan monilta. Maa on vihreä ja kaunis, eläimistöltään erittäin rikas. Pura Vida, Costa Rica!

Boqueten kylä, Panama
Tolingan saari, Costa Rica @ Tyynimeri
Sea food platter @ Panama
Myös ruokakulttuuri enimmäkseen miellytti. Ja se ceviche!

Väli-Amerikan ruokakulttuuri on melko monipuolista. Näin myös Panamassa ja Costa Ricassa. Tuoreita hedelmiä on tarjolla aamusta iltaan. Riisiä kuuluu lähes ruualle kuin ruualle; perusruoka-annos sisältää usein riisiä, paistettua banaania, kanaa, mustapapuja sekä mahdollisesti kasviksia tai salaattia ja maissileipäsen.

Chiliä ja mausteita ruuissa on rohkeasti, myös yrttejä ja erityisesti korianteria suositaan. Kalaa ja äyriäisiä käytetään ilahduttavan paljon, ja onhan se ymmärrettävää näissä pienissä merenrantavaltiossa, joissa meri ei koskaan ole kovin kaukana.

Väli-Amerikan (sekä Etelä-Amerikan) keittiön ylpeys lieneekin raa’asta kalasta sitruksilla marinoitu, alkujaan Perusta kotoisin oleva ceviche, jota on tarjolla runsaasti sekä Panamassa että Costa Ricassa.

Cevicheä tehdään meillä kotonakin, ainoa cevichen kokkausintoa hieman rajoittava tekijä on se, että cevichen himon iskiessä pitäisi kotona olla vähintään pari päivää pakastettua kalaa. Sanotaan, että merikalaa ei tarvitsisi pakastaa, mutta etenkin järvikala täytyy pakastaa loisten hävittämiseksi.

Cevichen perusresepti on yksinkertainen.

Costa Ricassa laivalla nautittu ceviche
Ceviche

kalaa (lohi, siika, kuha, tonnikala – Panamassa söin cevichen, joka oli tehty simpukoista)
lime tai sitruuna
punasipuli
korianteria (ja/tai muuta tuoretta yrttiä)
oliiviöljyä (chilillä ja valkosipulilla maustettua)
punaista chiliä
valkosipulia
inkivääriä
mustapippuria myllystä
suolatonta sitruunapippuria
ripaus sokeria ja umamia (tai suolaa)

Lisäksi cevicheen voi pilkkoa tuoretta mangoa, avokadoa tai tuorekurkkua – ehkä ensi kerralla kokeilen ihanan kirpeää passionhedelmää.

Kalaa marinoidaan sitruksisessa mausteliemessä perinteisesti muutaman tunnin ajan. Vähän lyhyempikin aika kyllä välttää. Helppoa, terveellistä ja hyvää!

Simpukkaceviche Panamassa

sunnuntai 27. toukokuuta 2018

Kaunis ja kiehtova Astana

Astana River Ishim Embankment
Vietimme viime viikon lähinnä työasioissa & siskoni luona kyläilemässä Kazakstanissa, kotoisasti Kazakkilassa. Tämä oli kolmas kertamme maassa, ja tällä reissulla vierailimme Astanan lisäksi teollisuuskaupunki Karagandassa, joka oli töiden kannalta tärkeä kohde.

Menolennot meillä oli Pietarista Almatyn kautta Astanaan, takaisin Pietariin oli suora lento Astanasta. Lensimme Air Astanalla, joka on varsin hyvä lentoyhtiö, voin suositella. Kerron lisää Air Astanasta ja muista lentoyhtiöistä erillisessä postauksessa myöhemmin.

Kazakstan on kiehtova, luonnonvaroiltaan rikas maa. Iso osa pinta-alaltaan valtavasta maasta on aroa ja aavikkoa tai puoliaavikkoa, mutta etenkin suurimmat kaupungit Almaty etelässä ja Astana pohjoisessa ovat matkailijan näkökulmasta houkuttelevia, ja hyvin erilaisia toisiinsa verrattuna. Molemmissa kannattaa käydä. Myös avaruuskeskus Baikonur kiinnostaa kovasti, mutta sinne emme ole vielä ehtineet.

Astanan ja Almatyn välillä
Ensimmäisellä vierailullamme syksyllä 2013 lensimme Pietarista Almatyyn, Almatysta lensimme niin ikään Astanaan, mutta Astanasta takaisin Almatyyn matkasimme junalla. Junamatka kesti 21 tuntia, mutta oli varsin leppoisa kokemus yöjunassa omassa makuukupeessa.

Kupee päivämoodissa

Kupee yömoodissa
Astana on maan uusi pääkaupunki, joka täyttää tänä vuonna vasta 20 vuotta, ja on rakennettu pääkaupungiksi lähes tyhjästä presidentti Nazarbajevin toimesta.

Almaty taas on vanha pääkaupunki, jota pidetään kazakstanilaisempana kuin uutta, kiiltävää ja prameaa Astanaa. Etelän Almaty on huomattavasti Astanaa lämpimämpi. Astanan säälle on ominaista tuulisuus.

Viime viikolla saimme kokea jopa hurrikaanin Astanassa ollessamme. Vettä satoi vaakatasossa ja kaupungin vanhat osat, joissa viemäröinti on puutteellista, tulvivat. Kattoja lensi ilmaan ja rakennustyömailla nosturit kaatuilivat.

Karagandassa sen sijaan satoi räntää ja rakeita lämpötilan ollessa alimmillaan -2 yöaikaan. Astanassa oli tuttuun tapaan tuulista, mutta aurinkoisina päivinä +27 astetta.



Talvet Astanassa ovat aurinkoisia, mutta todella kylmiä. Edellinen visiittimme Astanaan tapahtui talvella, aivan vuoden 2016 lopussa, jolloin pakkanen paukkui -37 asteen lukemissa ja navakka tuuli meni luihin ja ytimiin lämpimistä vaatteista huolimatta. Kazakstanissa voi talvella olla jopa lähes -50 astetta siinä missä kesällä saman verran plusasteita.

Kazakstanissa puhutaan yleisesti venäjää, se on Kazakstanin toinen virallinen kieli, mutta heillä on myös oma kielensä, joka on turkinsukuinen kazakki, jota kuitenkin puhuu vain alle 65 prosenttia väestöstä, lähinnä etniset kazakit. Englantia puhutaan heikosti, mutta jos puhutaan, niin etenkin Astanassa ja Almatyssa, ja mm. ruokalistat yms. ovat usein saatavilla myös englanniksi.

Kazakstanin suurin uskonto on islam, toiseksi eniten on ortodokseja. Islam ei kuitenkaan näy kovin vahvasti Kazakstanin katukuvassa muuten kuin etenkin Astanan upeina, suureellisina moskeijoina, joskin kauniita ortodoksikirkkoja on myös. Nyt vieraillessamme oli meneillään islamin ramadan, jota tapaamamme ihmiset noudattivat varsin vaihtelevasti, kuten uskontoakin tunnutaan harjoittavan.

Ruokakulttuuri on kazakstanilaista, keskiaasialaista, höystettynä entisen Neuvostoliiton vaikutteilla. Ruokakulttuurista voi lukea enemmän blogistani siskoni kirjoittamana. Ja paljon herkullisia kuvia löytyy tuoreesta blogipostauksestani Tanjan Maistamista.

Ruokakulttuurista totean tässä vain lyhyesti, että hevonen on paljon käytetty, perinteinen raaka-aine kazakstanilaisessa keittiössä, ja kaikki osat hevosesta pyritään hyödyntämään, myös sisäelimet. Moni perinneruoka sisältääkin hevosta muodossa tai toisessa. Tässä hyvin perinteinen herkku, kazy:


Työkaverimme Emppu oli viime viikolla ensimmäistä kertaa Kazakstanissa. Hän oli kiinnostunut tutustumaan Astanan nähtävyyksiin, mutta hänellä oli siihen aikaa ainoastaan yksi ilta, eli muutamia tunteja.

Suunnittelimme Empulle seuraavanlaisen kaupunkikierroksen (alla). Kierroksen toteutus on helppo järjestää taksilla, jonka kanssa sovitaan tuntitaksa, joka on noin 1500-2000 tengen (nykykurssilla noin 4-5 euroa) hinnoissa per tunti, riippuen vähän taksista, kuljettajasta sekä omista neuvottelutaidoista. Museot jäivät illalla tapahtuvan kierroksen ulkopuolelle aukioloaikojensa takia.



Tässä kuviamme näistä kohteista vuosilta 2013, 2016 ja 2018:

Khan Shatyr
Khan Shatyr
Independence Square

Independence Square

City Park

City Park
Nur-Astana Mosque
Palace of Peace and Reconciliation
Palace of Peace and Reconciliation

Palace of Peace and Reconciliation

Hazret Sultan Mosque. Moskeija on rakennettu vuonna 2012 ja sinne mahtuu 5000 henkeä.

Hazret Sultan Mosque

Bayterek

Bayterek

Bayterek

Bayterek
Bayterek-tornin ylätasanteella on kullitettu käden kuva, jonka mallina on ollut Nursultan Nazarbaev, joka on hallinnut Kazakstania vaatimattomasti koko sen itsenäisyyden ajan.

Tässä muita kuviamme Astanasta eri vuosilta:

Astanan "portit"

Näkymä siskon ikkunasta joelle



River Ishim Embankment

River Ishim Embankment

Presidentin palatsi, Ak Orda






Stalinin hammas


National Archives of Kazakhstan, kansallisarkisto

Ikuinen tuli Astanan keskusaukiolla
Tyhjästä nyhjästy kaupunki, absurdi Astana



Kazakstanin puolustusministeriö, matala rakennus taustalla
Park of Lovers


Koulujen päättäjäiset perjantaina 25.5.2018