tiistai 30. heinäkuuta 2013

Tule apuun, Allegro!

Ajat ovat muuttuneet ja muuttuvat, totean tuon tuostakin, kun Pietarissa vierailen. Myös sinne ja takaisin matkustaminen on muuttunut. Sissosein lentää pian Bishkekistä Pietariin ja sen tiimoilta uhrasin muutaman ajatuksen Pietarista Lappeenrantaan matkustamisvaihtoehdoille.

Itsehän matkustamme jatkuvasti kyseistä väliä, mutta nykyään käytännössä aina junalla, Allegrolla.

Pietarista ja Pietariin on nykyään ehdottomasti helpoin ja nopein Allegro, eikä pelkästään Lappeenrannasta matkustettaessa. Allegrolla on neljä vuoroa suuntaansa per päivä (Helsinki-Pietari-Helsinki). 

Liput voi ostaa netistä VR:n sivuilta, kunhan on tulostin käytössä, koska Venäjän liikenteessä - vielä toistaiseksi - vaaditaan myös tulostettu lippu, vaikka konduktööri näkee kyllä matkustajien lipputiedot laitteellaan, sillä samaisella, jolla hän tsekkaa passimme. Vainikkalassa, josta Lappeenrannasta Pietariin matkustavat tapaavat nousta junaan, ei lippuja voi ostaa. Jos ei netistä ole lippua ostanut, sen voi ostaa Lappeenrannan juna-asemalta. Myös Safar Oy Lappeenrannan keskustassa myy lippuja Allegroon.

Takaisin tullessa ostamme liput usein vasta Pietarin juna-asemalta, kun emme aina oikein voi tietää, mihin junaan ehdimme. Näin siis etenkin silloin, kun olemme lentäneet Pietariin. Yleensä laukut ovat tulleet ruumasta ihan nopeesti molemmilla Pietarin lentokentillä (Pulkovo-1 ja Pulkovo-2), mutta esimerkiksi nyt heinäkuussa Jerevanista Pietariin lennettyämme jouduimme odottamaan laukkujamme yllättävän kauan. 

Tokihan asemalta lippujen ostamisessa on aina se pieni riski, että juna onkin täynnä. Olemme joutuneet ostamaan liput ykkösluokkaan, mutta junasta emme ole vielä jääneet. Aamun ensimmäinen juna Pietarista (klo 6.40) on vähäväkisin ja halvin, se on siis aika varma nakki, jos vaan jaksaa herätä varsin aikaisin; etenkin kun huomioi vielä aikaeron Suomeen (kesällä -1 tunti ja talvella -2 tuntia). Myös Suomesta matkustettaessa aamun ensimmäinen vie Pietariin tällä hetkellä edullisimmin.

Reittibussikin toki kulkee, mutta harvemmin, ja on niin hidas ja vaivalloinen verrattuna Allegroon, ettemme enää juuri ole sitä käyttäneet. Lähinnä Lappeenrannasta Viipuriin ja takaisin saatamme sillä ajaa, koska matka on melko lyhyt, eikä näin tarvitse koukata Vainikkalan kautta. Ja kyytiinkin kun pääsee yleensä Helsingintien pysäkiltä kodin nurkilta. Vaikka ei siitä Vainikkalastakaan mitään vaivaa ole, kaikilta junilta (ja kaikille junille) on linjataksi, joka ajaa normaalilla bussitaksalla. Eli mie pääsen jopa Lappeenrannan paikallisbussin kuukausikortilla ilmaiseksi. 

Aamulla Pietarista Lappeenrantaan lähtee bussi kahdeksan maissa, ja sitten taas kolmen maissa iltapäivällä. Yleensä olemme hypänneet kyytiin Moskova-hotellilta. Kesäaikaan bussiin on ainakin aiemmin pitänyt varata paikka etukäteen, sillä bussi oli välillä ihan täynnä. En tosin usko, että Allegro-aikana on enää niin täyttä, vaikka tiedä tuota…

Eli melkein jo ovat unholaan painuneet Pietarin-liikenteen Repinit ja Sibeliukset. Tolstoi kulkee yhäkin Helsingin ja Moskovan väliä pysähtyen myös Pietarissa, mutta saapuminen Pietarin Laatokan asemalle klo 01.21 tai sieltä lähteminen klo 05.53 eivät nyt ihan houkuttelevimmat matkustusajat ole. Ja Tolstoissahan on vain makuuvaunuja, joten tulee matkalle sitten hintaakin.

Meiltä pääsee siis nykyään parhaimmillaan edullisemmin ja nopeammin Pietariin kuin Helsinkiin. Ei sillä, että Helsingissä muutenkaan tulisi turhan usein käytyä. 

No niin, Pietariinhan se mieli taas tekisi. :D

perjantai 5. heinäkuuta 2013

Armenian luumu eli aprikoosi


Rupesin kirjoittamaan matkakertomusta Armeniasta. Otin aprikooseja kyytipojaksi kirjoituspuuhalle ja juttu lähti sille tielleen...

Armenian kansallishedelmä on aprikoosi. Tosin luostarien kaiverruksissa esiintyy myös viinirypäleitä ja granaattiomenoita, ja jotkut puhuvatkin granaattiomenasta Armenian kansallishedelmänä.

Viinirypälettä ja granaattiomenaa @ Geghard

Suurin osa lähteistä puoltaa kuitenkin aprikoosia kansallishedelmänä.

Wikipedia tietää kertoa, että "Kiinassa aprikoosipuuta on viljelty tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua. Toisaalta venäläiset tutkijat ovat sitä mieltä, että samanaikaisesti sitä olisi alettu viljellä myös Keski-Aasiassa. Kasvin tieteellinen nimi Prunus armeniaca eli ”Armenian luumu” viittaa Aasiaan." Armenialaiset itse ovat toki omineet aprikoosin itselleen ihan täysin.

Wikipedia-pätkästä päästäänkin siihen, missä Armenia sijaitsee. Maantieteellisesti Armenia sijaitsee Aasiassa, itse asiassa Aasian ja Euroopan rajalla, Kaukasiassa. Poliittisesti se on kuitenkin liitetty Eurooppaan. Taloudellisesti Armeniaa rasittaa historia osana Neuvostoliittoa. Ihmisiltä kysyttäessä sillä ei tunnu olevan paljon väliä, mihin Armenia kuuluu tai liitetään, he eivät miellä olevansa eurooppalaisia tahi aasialaisia, he ovat armenialaisia ja ylpeitä siitä. Vanhempi polvi tosin tuntuu kaipaavan Neuvostoliiton aikoja...

Jaa, vai että aprikoosi... Totta puhuen Armenia teki minuun suuren vaikutuksen niin hyvässä kuin pahassa, ja on vaikeaa ruveta kirjoittamaan jostain niin suuresta (ja mahtavasta, heh), täytyi vain aloittaa jostain. Päädyin aprikoosiin. :D 

P.S. Nippelitietoa Armeniasta ja aprikooseista:

Armenian Euroviisu 2010 oli aiheeltaan aprikoosinen, Apricot stone by Eva: http://www.youtube.com/watch?v=CXiJBEiCNj4

Samainen laulajatar Euroviisu-Eva on hurmannut myös laulamalla Sayat-Novan 1700-luvulla tekemän kappaleen “Tamam Ashkharh”, jota pidetään yleisesti ottaen Kaukasuksella yhtenä Sayat-Novan vaikeimpana kappaleena. Kappaleeseen kuvattiin näyttävä, lähes seitsemän minuuttinen video. Tämä Armeniassa, Azerbaidzanissa, Afganistanissa ja Uzbekistanissa kuvattu video on näkemisen arvoinen: http://www.youtube.com/watch?v=Eg8GFhRYxhA&feature

Armeniaan ja Georgiaan, Kaukasian lumoihin

Pulkovo-1
Vuosi sitten kävimme Georgiassa lomailemassa. Tämän kesän ensimmäinen lomareissu suuntautui Armeniaan, josta juuri palasimme. Nyt ovat sukulaisemme lähdössä yhdistetylle Georgian ja Armenian reissulle, ja kaiken tämän innoittamana päätin sitten vähän kirjoitella, kun nyt lomallakin olen.

Itse asiassa matkoillamme tapaamamme ihmiset harrastavat jonkin verran sitä, että käyvät katsomassa molemmat maat, Georgian ja Armenian, yhdellä kertaa. Minun mielestäni molemmissa on kyllä niin paljon nähtävää, että vähintäänkin sitten viikko menee molemmissa helposti. Tosin monilla aikaa Georgialle ja Armenialle yhteensä ei tuntunut olevan juuri viikkoa enempää. Kuulostaa aika hengästyttävältä matkustamiselta.

Vaikka Kaukasiassa välimatkat ovat verraten lyhyitä, ei siirtyminen maasta toiseen ole aina yksinkertaista tai edes mahdollista. Siinä missä Georgian ja Armenian välillä on helppoa liikkua minibussilla (eli marshrutkalla, marsulla) tai yöjunalla - ja etenkin kun kumpaankaan maahan ei EU-kansalainen edes tarvitse viisumia - niin Armenian ja Turkin sekä Armenian ja Azerbaidzanin väliset rajat ovat suljettuja. Armeniasta pääsee Georgian lisäksi Iraniin sekä Vuoristo-Karabahiin, ja Georgiasta sitten taas Azerbaidzaniin.

Itse asiassa Armenia on ainoa maa, josta pääsee Vuoristo-Karabahiin. Vuoristo-Karabahissa on erikoista se, että vaikka virallisesti se kuuluu Azerbaidzaniin, Armenia hallinnoi sitä ja kuvittelee omistavansa sen. Azerbaidzan on luonnollisesti sitä mieltä, että se kuuluu heille. Vuoristo-Karabah taas on yksipuolisesti itsenäistynyt, ja sinne tarvitaan jopa Vuoristo-Karabahin viisumi... Eli ota nyt noistakin selvää. Ja mehän otimme! :) Siitä lisää muutamissa seuraavissa blogiteksteissäni.

Mutta aloittakaamme alusta, eli kuinka Suomesta matkustetaan Armeniaan.

Meille oli kätevintä, että lennämme Armenian pääkaupunkiin Jerevaniin Pietarista. Lappeenrannassa asuvina pitkäviisumilaisina pääsemme Pietariin vähintään yhtä helpolla ja halvalla kuin Helsinkiin - jopa ehkä vähän halvemmalla kaikkinensa. Eli linjataksi Lappeenrannasta Vainikkalaan (6,80 euroa, bussikortilla ilmainen, 30 minuuttia) ja sieltä Allegrolla 1,5 tunnissa Pietariin. Suomesta ei sitä paitsi lennetä ollenkaan suoria lentoja Armeniaan, Pietarista sinne lennetään suoraan tällä hetkellä maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin venäläisin siivin.


Helpointahan meille olisi ollut tietysti lähteä ihan kotikentältä Lappeenrannasta ja tehdä välilasku Latviassa, mutta tällä tavalla matkatessamme olisimme molempiin suuntiin viettäneet kokonaisen päivän Riikassa, eikä siitä nyt niin montaa kuukautta ole, kun olemme viimeksi taas välilaskupäivän siellä viettäneet. Nyt välipäiviin ei ollut oikein aikaa ja haluakaan.

Lento Jerevaniin lähti Pietarista Pulkovon 1-terminaalista, eli ns. kotimaan terminaalista. Ei tunnu olevan juuri mitään logiikkaa siinä, kummasta terminaalista lennetään minnekin. Onneksi kyseinen terminaalitieto on selvillä jo lentoa varatessa, ei tarvitse seikkailla terminaalista toiseen, koska ne eivät todellakaan sijaitse lähellä toisiaan. Moskovaskaja-metroasemalta, McDonaldsin edestä, pääsee molempiin terminaaleihin helposti bussilla tai marsulla, alle eurolla.

Kartoitimme myös muita vaihtoehtoja lentää Armenian Jerevaniin/ Georgian Tbilisiin tällaisellä hyvin lyhyellä varoitusajalla, kesäaikaan. Lappeenrannan ja Pietarin vaihtoehtojen lisäksi Jerevaniin ja Tbilisiin lentää esimerkiksi Polish Airlines Helsingistä. Mainitsen erityisesti tämän yhteyden, koska se tapahtuu yhdellä tolkullisella välilaskulla; pysähdys Varsovassa kestää käytännössä vain sen aikaa, että konetta ehtii sopivasti vaihtaa. Saapuminen Jerevaniin/Tbilisiin on näillä lennoilla yöllä, mutta en näe sitä ongelmana, kun taksit ovat molemmissa paikoissa todella niin halpoja, ettei julkisia juuri tarvita.

Muitakin lentoyhteyksiä Helsingistä ja Pietarista on jokseenkin paljon, mutta jos välilasku vaatii yöpymisen tai kentänvaihdon, olen itse ainakin valmis hylkäämään sellaisen vaihtoehdon aika usein jo kättelyssä. Ja kun nuo tolkulliset (suorat tai yhden lyhyen välilaskun) yhteydet eivät ole sen kalliimpia, välillä jopa päinvastoin.

Sopivia lentoyhteyksiä on kätevää kytätä vaikka ebookersista, SuperSaverista tai Momondosta.

Ja niin, sekä Georgiaan että Armeniaan on suomalaisen helppo lähteä, viisumiakaan ei nykyään enää tarvitse! Eli ei kun menoksi!