Lauantai 10.1.2009
Hurghada
Lasipohjaveneellä Punaisenmeren laguuneissa
Rottabaari Pharaon
Miretten Lobby
Tänään suuntaamme lasipohjaveneellä Punaisellemerelle. Pääsemme jälleen pällistelemään Punaisenmeren kaloja lähietäisyydeltä, niitä kaunottaria ja hirviöitä.
Punainenmeri välkehtii auringossa kauniin turkoosina. Lasipohjan läpi näemme valtavat määrät kaloja ja kasvillisuutta, koralleja ja sukeltajan. Jonkin verran tuulee, ja veneen lasipohjan läpi tuijottelu saa olon välillä vähän veteläksi, ja täytyy lähteä haukkaamaan happea kannelle.
Kannellakin on ihan kiva meininki, musiikki soi ja ihmiset ihailevat maisemia. Muutama matkanjärjestäjän edustaja jututtaa ja viihdyttää matkalaisia. Pienen välipalankin saamme matkan aikana, trippimehua ja leivänkannikkaa. Vastaavanlaisella retkellä Kuubassa tarjoilu oli erittäin rommipitoinen, täällä kunnon muslimimaan tapaan tyydymme mehuun.
Risteilyn päätteeksi kyytimme vie meidät matkatoimistoon, josta retkemme olimme eilen varanneet. Paikan isäntä tarjoaa meille minttuteetä ja jutustelee niitä näitä. Istumme hänen seuranaan hyvän tovin. Hän esittelee täytetyt eläimensä; hain ja alligaattorin. Yök!
Vihdoin pääsemme lähtemään matkatoimistosta takaisin majoituksellemme. Tämä kyyti ei sitten enää kuulukaan retken hintaan, vaikka aamupäivällä meidät haettiin majoitukseltamme. No, ei se montaa puntaa tule maksamaan, ei jaksa jäädä enää avautumaan asiasta isännälle.
Tilaamme huonepalvelusta hieman välipalaa huoneeseen ja laittaudumme iltaa varten.
Illalliselle päätämme lähteä ”rottabaariin”. Nimi juontaa juurensa siitä, kun Mamat olivat ensimmäisenä iltanaan käyneet illallisella pakettimatkaansa kuuluvan hotellin kulmilla, ravintolassa nimeltä Pharaon. Ruoka oli ollut hyvää ja edullista, palvelu todella ystävällistä. Kesken illallisen oli iso rotta juossut läpi ravintolan. Kovin ihmeellistähän se ei ole – tai kerro ravintolan huonosta hygieniatasosta – sillä ravintoloiden ruokailusalit ovat usein osittain tai kokonaan ulkona maatasossa, kuten tässäkin ravintolassa. Mama oli yrittänyt ottaa kuvaa rotantappomeiningeistä, mutta tämä häneltä kuitenkin kiellettiin. Pojat saivat kuin saivatkin rotan kuitenkin nalkkiin ja pois illallisvieraiden silmien alta.
Otamme illallispaikkaan menoa varten taksin, joka innostuu jutustelemaan ja tinkimään minun kanssani venäjäksi oikein urakalla ja lupautuu lopulta ajamaan valtavan pitkän matkan aivan pilkkahintaan. Näin tässä maassa tingitään! Ihan kivaa se on silloin, kun on vedossa. Mutta joskus on mukava istua Suomessa vaan taksiin ja tietää, että mansikoita maksaa, mutta vartin tinkimissessiolta säästyy.
Käymme ennen illallista tutustumassa Mamojen pakettimajoitushotelliin. Melko vaatimaton se on verrattuna lomaosakkeeseen. Mamojen määrittelemätön ei ole osunut aivan yhtä hyvin kuin meidän Sharm el Sheikhissä. Tosin eivät Mamat olleet yöpyneet kuin ensimmäisen yönsä tässä majoituksessa, ja heti seuraavan aamun valjettua lähteneet etsimään Miretteä, jossa meille on kahdeksi viikoksi varattu huoneisto.
Sijainti tällä pakettimajoituksella on kuitenkin varsin hyvä, aivan keskustan nurkilla. On kauppaa ja ravintolaa vieri vieressä lähietäisyydellä. Mirettehän on tasan puolessa välissä Hurghadaa, eli suoraan sanottuna aivan skuutsissa. Sekä toiseen päähän kaupunkia, jossa sijaitsee vanha kaupunki, että tähän päähän kaupunkia, jossa sijaitsee toinen keskusta, tulee matkaa enemmän kuin kävellen voi taivaltaa. Onneksi Hurghadan taksit ovat erittäin edullisia.
Iltaa vietämme leppoisasti Pharaon-raflassa ulkona istuen ja syöden. Ruoka on herkullista, kuten odottaa osasimme. Hinnat ovat varsin edukkaat myös. Tarjoilijat ovat mukavia ja viihdymme oikein hyvin. Jälkiruuaksi saamme hedelmiä ja vesipiipun ihan talon puolesta, haha. Hinta-laatusuhteeltaan paikka osoittautuu yhdeksi lomamme parhaista. Viininkin saa lähes kaupan hinnoilla avattuna pöytään.
Rotta ei vieraillut illallisella, mutta rottaravintola säilyy muistoissamme ilman rottaakin.
Yömyssyt nautimme vielä Miretten Lobby-baarissa. Paikan viinilasillisen hinnalla olisi rottaravintolassa saanut kokonaisen pullon.
Hurghada
Lasipohjaveneellä Punaisenmeren laguuneissa
Rottabaari Pharaon
Miretten Lobby
Tänään suuntaamme lasipohjaveneellä Punaisellemerelle. Pääsemme jälleen pällistelemään Punaisenmeren kaloja lähietäisyydeltä, niitä kaunottaria ja hirviöitä.
Punainenmeri välkehtii auringossa kauniin turkoosina. Lasipohjan läpi näemme valtavat määrät kaloja ja kasvillisuutta, koralleja ja sukeltajan. Jonkin verran tuulee, ja veneen lasipohjan läpi tuijottelu saa olon välillä vähän veteläksi, ja täytyy lähteä haukkaamaan happea kannelle.
Kannellakin on ihan kiva meininki, musiikki soi ja ihmiset ihailevat maisemia. Muutama matkanjärjestäjän edustaja jututtaa ja viihdyttää matkalaisia. Pienen välipalankin saamme matkan aikana, trippimehua ja leivänkannikkaa. Vastaavanlaisella retkellä Kuubassa tarjoilu oli erittäin rommipitoinen, täällä kunnon muslimimaan tapaan tyydymme mehuun.
Risteilyn päätteeksi kyytimme vie meidät matkatoimistoon, josta retkemme olimme eilen varanneet. Paikan isäntä tarjoaa meille minttuteetä ja jutustelee niitä näitä. Istumme hänen seuranaan hyvän tovin. Hän esittelee täytetyt eläimensä; hain ja alligaattorin. Yök!
Vihdoin pääsemme lähtemään matkatoimistosta takaisin majoituksellemme. Tämä kyyti ei sitten enää kuulukaan retken hintaan, vaikka aamupäivällä meidät haettiin majoitukseltamme. No, ei se montaa puntaa tule maksamaan, ei jaksa jäädä enää avautumaan asiasta isännälle.
Tilaamme huonepalvelusta hieman välipalaa huoneeseen ja laittaudumme iltaa varten.
Illalliselle päätämme lähteä ”rottabaariin”. Nimi juontaa juurensa siitä, kun Mamat olivat ensimmäisenä iltanaan käyneet illallisella pakettimatkaansa kuuluvan hotellin kulmilla, ravintolassa nimeltä Pharaon. Ruoka oli ollut hyvää ja edullista, palvelu todella ystävällistä. Kesken illallisen oli iso rotta juossut läpi ravintolan. Kovin ihmeellistähän se ei ole – tai kerro ravintolan huonosta hygieniatasosta – sillä ravintoloiden ruokailusalit ovat usein osittain tai kokonaan ulkona maatasossa, kuten tässäkin ravintolassa. Mama oli yrittänyt ottaa kuvaa rotantappomeiningeistä, mutta tämä häneltä kuitenkin kiellettiin. Pojat saivat kuin saivatkin rotan kuitenkin nalkkiin ja pois illallisvieraiden silmien alta.
Otamme illallispaikkaan menoa varten taksin, joka innostuu jutustelemaan ja tinkimään minun kanssani venäjäksi oikein urakalla ja lupautuu lopulta ajamaan valtavan pitkän matkan aivan pilkkahintaan. Näin tässä maassa tingitään! Ihan kivaa se on silloin, kun on vedossa. Mutta joskus on mukava istua Suomessa vaan taksiin ja tietää, että mansikoita maksaa, mutta vartin tinkimissessiolta säästyy.
Käymme ennen illallista tutustumassa Mamojen pakettimajoitushotelliin. Melko vaatimaton se on verrattuna lomaosakkeeseen. Mamojen määrittelemätön ei ole osunut aivan yhtä hyvin kuin meidän Sharm el Sheikhissä. Tosin eivät Mamat olleet yöpyneet kuin ensimmäisen yönsä tässä majoituksessa, ja heti seuraavan aamun valjettua lähteneet etsimään Miretteä, jossa meille on kahdeksi viikoksi varattu huoneisto.
Sijainti tällä pakettimajoituksella on kuitenkin varsin hyvä, aivan keskustan nurkilla. On kauppaa ja ravintolaa vieri vieressä lähietäisyydellä. Mirettehän on tasan puolessa välissä Hurghadaa, eli suoraan sanottuna aivan skuutsissa. Sekä toiseen päähän kaupunkia, jossa sijaitsee vanha kaupunki, että tähän päähän kaupunkia, jossa sijaitsee toinen keskusta, tulee matkaa enemmän kuin kävellen voi taivaltaa. Onneksi Hurghadan taksit ovat erittäin edullisia.
Iltaa vietämme leppoisasti Pharaon-raflassa ulkona istuen ja syöden. Ruoka on herkullista, kuten odottaa osasimme. Hinnat ovat varsin edukkaat myös. Tarjoilijat ovat mukavia ja viihdymme oikein hyvin. Jälkiruuaksi saamme hedelmiä ja vesipiipun ihan talon puolesta, haha. Hinta-laatusuhteeltaan paikka osoittautuu yhdeksi lomamme parhaista. Viininkin saa lähes kaupan hinnoilla avattuna pöytään.
Rotta ei vieraillut illallisella, mutta rottaravintola säilyy muistoissamme ilman rottaakin.
Yömyssyt nautimme vielä Miretten Lobby-baarissa. Paikan viinilasillisen hinnalla olisi rottaravintolassa saanut kokonaisen pullon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti