Saavuttuani eilen viimeisellä junalla Pietariin valmiiksi jo nälkäisenä, olin aamulla niin nälkäinen, että päätin käydä ihan aamiaisella.
Olin pariin otteeseen kiinnittänyt huomiota Nevski Grand -hotellin edessä olevaan kylttiin, jossa aamiainen luvataan 300 ruplalla. Kohtuullisen edulliseltahan tuo tuntuu, mutta kyltin mukaan heidän bisnelounaansa olisi jopa edullisempi, 270 ruplaa.
Saapuessani aamiaiselle minulta kysyttiin huoneen numeroa. Vastasin, etten majoitu hotellissa. Aamiaislistaan kirjattiin, että olen kadulta ;)
Aamiainen oli melko perinteinen, runsas hotelliaamiainen seisovasta pöydästä. Oli munakasta ja keitettyä munaa, makkaraa ja nakkia, perunaa, leikkeleitä ja juustoa, marinoitua salaattia, silliä, puuroa, muroja, leipää, makeita leivonnaisia, hedelmiä, jukurttia, mehuja, teetä...
Minua miellytti hedelmien paljous, mutta harmitti tuoreiden kasvisten ja vihannesten puuttuminen. Olisin kaivannut leivälleni kurkkua, tomaattia tai tuoretta salaattia - tai sitten edes suolakurkkua. Nyt oli tyytyminen päärynäviipaleisiin. Ihan hyvää kyllä niinkin :)
Rahkatäytteiset blinit olivat todella herkullisia ja uuniomena kiva erikoisuus. Maha tuli täyteen, vähän liiankin. Eipä tarvinnut lounaalla käydä runsaan, myöhäisen aamiaisen ansiosta.
Aamiaishuoneessa toimii wi-fi. Kysyin salasanaa parilta tarjoilijalta, jotka seisoskelivat aamiaishuoneessa. Tarjoilijat ohjasivat minut huoneen ovella aamiaisvieraita vastaanottamassa olevan työntekijän pakeille kysymyksineni. Tämä henkilö vei minut näiden tarjoilijoiden vieressä olevan hyllyn luo ja ojensi minulla seinällä olevan kyltin, jossa oli salasana. :D
Niin siis, eivätkö nämä tarjoilijat olisi voineet tätä tehdä? Vai eikö heille ollut kerrottu, että salasana löytyy heidän selkänsä takaa? Sillä on valta, jolla on tieto...Vai eikö se kuulunut heidän tehtäviinsä, saako salasanan ojentaa vain tämä kyseinen henkilö? Tällainen hierarkia vähän hymyilyttää ;) No, työllistävä vaikutus; tarvittiin kolmen henkilön työpanos salasanan antamiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti