Saavuimme eilen aamuyöstä Kazakstanin Almatyyn suoralla lennolla Pietarista.
Kazakstanissa on näin lokakuun kynnyksellä vielä varsin kesäiset päivät, +25 on ollut eilen ja tänään, huomiseksi luvataan +29. Illat ovat kuitenkin jo viileitä, joka meitä ei sinänsä haittaa, päinvastoin, ihan kiva välillä viilentyäkin myös muualla kuin ilmastoidussa hotellihuoneessamme.
Julkinen liikenne on pilahintaista (80 tengeä = noin 40 senttiä/hlö), mutta ainakin sunnuntaisin todella ruuhkaista. Tosin en keksi, miten taksikaan olisi kovin paljon nopeammin molempiin suuntiin tukossa olevista teistä selvinnyt, vaikka hotellin tyttö sellaista jutteli. Bussimatkan keskinopeus oli noin 6 km/h! Kävellen olisit jo perillä! ;)
Taksitkin osoittautuvat tolkullisen hintaisiksi, kun niitä ei tilaa etukäteen, ainakaan hotellilta. Hotellille tilattuna taksi keskustaan maksaisi 2000-3000 tengeä - "Kun se tulee tänne ihan teitä varten." - mutta nappaamalla vapaan taksin kadulta hinta on parhaimmillaan vain 500 tengeä. Eilen illallisen jälkeen yhdentoista maissa maksoimme mukavalle kasakalle kotimatkasta 700 tengeä, eli kolmisen euroa.
Almatyn kaupunki näyttäytyy vähintäänkin erikoisena meidän silmiimme. Varsinaista keskustaa on vaikea havaita, kaikki talot ovat puiden ympäröimiä ja kadut pitkiä sekä suoria. Kortteli toisensa jälkeen toistuu samanlaisena.
Suunnistamista kaupungilla ei ainakaan helpota, että kaikilla kaduilla on kahdet nimet. Neuvostoaikaiset nimet on vaihdettu uusiin, mutta ihmiset tuppaavat puhumaan vanhoilla nimillä. Katukylteissä on uudet nimet kazakstaniksi ja venäjäksi. Kartoissa on yleensä molemmat nimet, mutta kyllä tässä matkailija ihan taas pari kertaa hämmentyy.
Lisähaasteensa tuovat huonosti valaistut, mäkiset ja epätaisaiset jalkakäytävät sekä tiet, joiden monttuissa ja jatkuvissa portaissa meinaa Suomi-turisti heittää kuperkeikkaa, kun yrittää kävellessään seurata liikennettä, karttaa ja katukylttejä.
Illallispaikaksi valikoitui muutaman katusekoilun jälkeen Lonely Planetistakin löytyvä Zhety Kazyna. TripAdviser listaa sen 26. sijalle Almatyn 108 ravintolasta. Ruoka oli maistuvaa, kaikki pelasi, paikka oli kivannäköinen, hintaa ruualle kuitenkin tuli ihan kohtuullisesti, kahden hengen pitkä illallinen viineineen maksoi noin 70 euroa. Maksaa sai kuitenkin kortilla, niin ei mennyt kaikki siihen mennessä nostetut ja vaihdetut tenget. Tuntuu onneksi olevan melko vaivatonta rahan nostaminen ja vaihtaminen, joskin koputamme tässä kohtaa puuta.
 |
| Hirveä änkeminen ja tunkeminen lähtöselvityksessä - ja oikeastaan joka paikassa. |
Kazakstanissa on näin lokakuun kynnyksellä vielä varsin kesäiset päivät, +25 on ollut eilen ja tänään, huomiseksi luvataan +29. Illat ovat kuitenkin jo viileitä, joka meitä ei sinänsä haittaa, päinvastoin, ihan kiva välillä viilentyäkin myös muualla kuin ilmastoidussa hotellihuoneessamme.
 |
| Bussi 120 vie Aynabulakin kaupunginosasta keskustaan 80 tengen hintaan. |
Julkinen liikenne on pilahintaista (80 tengeä = noin 40 senttiä/hlö), mutta ainakin sunnuntaisin todella ruuhkaista. Tosin en keksi, miten taksikaan olisi kovin paljon nopeammin molempiin suuntiin tukossa olevista teistä selvinnyt, vaikka hotellin tyttö sellaista jutteli. Bussimatkan keskinopeus oli noin 6 km/h! Kävellen olisit jo perillä! ;)
 |
| Ruuhkahuippu sunnuntaina alkuillasta. |
Taksitkin osoittautuvat tolkullisen hintaisiksi, kun niitä ei tilaa etukäteen, ainakaan hotellilta. Hotellille tilattuna taksi keskustaan maksaisi 2000-3000 tengeä - "Kun se tulee tänne ihan teitä varten." - mutta nappaamalla vapaan taksin kadulta hinta on parhaimmillaan vain 500 tengeä. Eilen illallisen jälkeen yhdentoista maissa maksoimme mukavalle kasakalle kotimatkasta 700 tengeä, eli kolmisen euroa.
Almatyn kaupunki näyttäytyy vähintäänkin erikoisena meidän silmiimme. Varsinaista keskustaa on vaikea havaita, kaikki talot ovat puiden ympäröimiä ja kadut pitkiä sekä suoria. Kortteli toisensa jälkeen toistuu samanlaisena.
Suunnistamista kaupungilla ei ainakaan helpota, että kaikilla kaduilla on kahdet nimet. Neuvostoaikaiset nimet on vaihdettu uusiin, mutta ihmiset tuppaavat puhumaan vanhoilla nimillä. Katukylteissä on uudet nimet kazakstaniksi ja venäjäksi. Kartoissa on yleensä molemmat nimet, mutta kyllä tässä matkailija ihan taas pari kertaa hämmentyy.
Lisähaasteensa tuovat huonosti valaistut, mäkiset ja epätaisaiset jalkakäytävät sekä tiet, joiden monttuissa ja jatkuvissa portaissa meinaa Suomi-turisti heittää kuperkeikkaa, kun yrittää kävellessään seurata liikennettä, karttaa ja katukylttejä.
 |
| Plov, eli pilahvi. Uzbekistanilaisen keittiön alkuperäisantimia. |
 |
| Besbarmack hevosella ja lampaalla; Kazakstanilaisen keittiön herkkuja. |
Illallispaikaksi valikoitui muutaman katusekoilun jälkeen Lonely Planetistakin löytyvä Zhety Kazyna. TripAdviser listaa sen 26. sijalle Almatyn 108 ravintolasta. Ruoka oli maistuvaa, kaikki pelasi, paikka oli kivannäköinen, hintaa ruualle kuitenkin tuli ihan kohtuullisesti, kahden hengen pitkä illallinen viineineen maksoi noin 70 euroa. Maksaa sai kuitenkin kortilla, niin ei mennyt kaikki siihen mennessä nostetut ja vaihdetut tenget. Tuntuu onneksi olevan melko vaivatonta rahan nostaminen ja vaihtaminen, joskin koputamme tässä kohtaa puuta.
 |
| Punajuurta ja luumua juustolla sekä rucolalla. Taustalla ravintolan avokeittiö, jossa loimusi välillä metriset liekit. |
