Venäläinen halpalentoyhtiö Pobeda

Lensimme venäläisellä halpalentoyhtiöllä Pobedalla Pietarista Mahatskalaan. Venäläinen halpalentoyhtiö ei kuulosta oikein hyvältä yhdistelmältä, eikä se sitä ollutkaan. Älkää ymmärtäkö väärin, lentäisin mahdollisesti uudelleenkin Pobedalla, mutta sen kanssa operoitaessa on hyvä tietää muutamat asiat.

Mikä sai meidät ensin hämmästymään, oli se, että koneeseen ei saanut viedä ollenkaan käsimatkatavaroita, vaan kaikki normaalisti täysin sallitun kokoiset käsimatkatavaramme käsilaukkuani lukuunottamatta täytyi laittaa ruumaan, jopa läppärireppu. Ei tietenkään laitettu läppäriä ja pädejä ruumaan, joten ne meidän piti kantaa käsissämme; kovin epäkäytännöllistä.

Tulomatkalla olimme sen verran viisaampia, että tarjoiduimme maksamaan läppärirepustamme 1500 ruplaa, että saisimme viedä sen koneeseen. Emme siis yrittäneet lahjoa virkailijaa, vaan olin saanut selville, että se on käsimatkatavaran hinta, mikäli sen haluaa koneeseen sisään.

Hetken asiaa pohdittuaan virkailija sitten kuitenkin totesi, että jos meillä ei repussamme todellakaan ole mitään muuta kuin elektroniikkaa, niin saamme viedä sen koneeseen maksutta. Mutta sen sijaan eväspussi, joka meillä oli kädessämme, oli saatava häviämään ennen kuin koneeseen noustaan, hän varoitti.

Ja toden totta, virkailija tuli koneen ulkopuolelle vahtimaan meidän käsimatkatavaroitamme ja äkkäsi, että meillähän on yhä eväspussi. Hän käski tunkea sen käsilaukkuuni. No, eihän se sinne mahtunut kokonaan, mutta se ei haitannut, kunhan se vaan hävisi käsistämme. Läppärirepusta hän vielä mainitsi, että muistamme sitten sanoa koneessa, että siellä on vain elektroniikkaa.

Koneessa meille aiheutui kuitenkin taas pientä harmia läppärirepustamme. Stuertti käski minut reppuineni koneen etuosaan, pyysi avaamaan repun ja otti sisällöstä valokuvia puhelimellaan. Sen lisäksi hän halusi boarding-passimme ja palautti ne meille vasta myöhemmin.

Palaan vielä eväspussiin. Siihen on nimittäin syynsä, miksi meillä sellainen oli. Pobedan lennoilla ei nimittäin tarjoilla edes maksua vastaan mitään muuta kuin juomavettä - juomavettä siis kuitenkin ilmaiseksi. Kyllähän nyt vielä reilun kolme tuntia kestää syömättäkin, mutta lähdettyämme matkaan ilman aamiaista tuntui ihan mukavalta, että saimme jotain syödäksemme koneessa.

Popedan hyväksi on kuitenkin sanottava, että se lentää aivan uusilla koneilla, Venäjän uusimmilla, kuten mainostaakin. Meidän koneemme ei ollut vuottakaan vanha. Se lienee oleellisempaa kuin erikoiset käsimatkatavarakikkailut.

Liput ostimme Pobedan nettisivujen kautta: https://booking.pobeda.aero/

Mauritius on nautintoja kaikille aisteille

Mauritiuksella on jokaiselle jotakin, nautintoja kaikille aisteille, kuten saarella tupataan sanomaan. Listaan tähän postaukseen muutamia mielenkiintoisia käyntikohteita kommentteineni ja linkkeineen.

Mauritiuksen must, auringonlasku rannalla, on koettava - etenkin länsirannalla auringonlaskut ovat näyttäviä, kun aurinko laskee suoraan mereen.

Ja oli sitten matkalla millä mentaliteetilla tahansa, rantalomailemassa, aktiivilomailemassa tai seikkailemassa, kannattaa ehdottomasti vierailla joissain pienemmissä kalastajakylissä ihan mielenkiinnosta. Niissä on yleensä vähemmän turisteja ja paikalliset heittäytyvät vähien turistien kanssa mielellään juttusille, ovat tosi avuliaita ja kiinnostuneita. Tosin myös turistikohteissa jututtajia löytyy.

Käyntikohteita Mauritiuksella

Mauritiuksella kannattaa ehdottomasti käydä joissain luonnonpuistoissa ja vesiputouksilla. Molempia on useita.
*Black River Gorges National Park: https://en.wikipedia.org/wiki/Black_River_Gorges_National_Park
*Muita upeita luonnonpuistoja: http://www.mauritius-guide.net/nature-parks/
*Alexandra Falls: http://www.discovermauritiusisland.com/discover/visits/alexandra-falls/
*Deux Frères Waterfall: http://www.panoramio.com/photo/2087916

Pääkaupungissa Port Louisissa suositukseni on käydä katsomassa ainakin linnoitusta korkealla kaupungin yllä, ja ehkä piipahtaa Blue Penny -museossa satama-alueella. Satama-alue kannattaa muutenkin käydä katsomassa, on ehdottomasti pääkaupungin kauneinta aluetta linnoituksen lisäksi.
*Pääkaupunki Port Louis: https://en.wikipedia.org/wiki/Port_Louis


Jos haluaa ihastella kasvavia koralleja, joita on valtava kirjo, noin 50 eri lajia, sekä katsella satoja kalalajeja ja harrastaa snorklausta, on tätä tarjolla veneretkellä Blue Bayn Marine Parkissa. Hieno ja suositeltava kohde tämäkin.
Kokemuksiamme Marine Parkista voi lukea tästä: Mahebourg ja Blue Bay Marine Park
*Blue Bay Marine Park: http://www.mauritius-rodrigues.com/mauritius/thingstosee_attractions_bluebay_marine_park.cfm

Katamaraaniretki jollekin Mauritiuksen lähisaarista on ehdoton suositukseni. Katamaraaneja lähtee käytännössä joka puolelta Mauritiusta, saarikohde vain vaihtelee.

Monien mielestä kaunein pienistä saarista on Ile aux Cerfs, mutta se on niin lähellä pääsaarta, että sinne ei katamaraanilla mennä, vaan pienemmillä paateilla. Paratiisisaarella onkin paljon matkailijoita, mutta on se käymisen arvoinen kohde.

Parasta päivän Ile aux Cerfs -visiitissä oli kuitenkin pikaveneretki Ile aux Cerfsiltä Deux Frères -vesiputoukselle ja villejä apinoita katsomaan.
*Mauritiukseen kuuluvat lähisaaret: http://www.mauritius-rodrigues.com/mauritius/thingstosee_islets.cfm
*Ile aux Cerfs -paratiisisaari: https://mauritiusattractions.com/ile-aux-cerfs-tours-i-36.html
*Deux Frères Waterfall: http://www.panoramio.com/photo/2087916



Uskonnollisten kohteiden ykkönen lienee hindujen Ganga Talao. Harrasta, mielenkiintoista ja kaunista, mutta myös paljon matkailijoita.
*Ganga Talao, Lord Shiva Temple: https://www.facebook.com/pages/Ganga-Talao-Lord-Shiva-Temple-Mauritius/336017879752359
 

Saaren pohjoisin kärki Cap Malhereux (pahan onnen niemi) on kuulu kappelistaan, jossa etenkin aasialaiset haluavat mennä naimisiin, niemen nimestä huolimatta. Häitä lienee päivittäin.
*Cap Malhereux: https://en.wikipedia.org/wiki/Cap_Malheureux

Safari Caselan luonnonpuistossa oli kiva, mutta en pitänyt vangituista isoista kissaelämistä, joita eläinpuiston puolella oli.
*Caselan luonnonpuisto: http://www.caselapark.com/en/

*National Museum of Mauritius: http://www.mauritius-holidays-discovery.com/museum-of-mauritius.html
ja muut Mauritiuksen museot: http://www.mauritius-guide.net/museums/

*Grand Baie lienee Mauritiuksen kovin turistirysä, mutta siellä on paljon kauppoja ja ravintoloita sekä kalatori: https://en.wikipedia.org/wiki/Grand-Baie

Saarella on myös ilmeisen kiva vesipuisto, jossa meillä ei kuitenkaan valitettavasti ollut aikaa käydä.

Pari mainitsemisen arvoista ravintolaa

Flic en Flacin maisemissa Black Riverin alueelta on peräisin meidän matkamme paras ravintolakokemus, ravintola Domaine Anna: http://domaine-anna.restaurant.mu/, joka on todella ihana jo ihan paikkanakin.

Myös oikein hyvä ruokapaikka, Green Island Beach Restaurant, löytyi Trou d'Eau Doucen alueelta: https://www.tripadvisor.com/Restaurant_Review-g488107-d1897523-Reviews-Green_Island_Beach_Restaurant-Trou_d_eau_Douce.html

 

Suosittelen Mauritiusta matkakohteeksi vauvasta vaariin, mutta valitkaa matka-ajankohta huolella. Sadekauden kuumasta, kosteasta, hikisestä Mauritiuksesta kirjoitan tässä postauksessa: Mauritius sadekaudella

Lisää Mauritiuksesta matkakohteena on postauksessani: Mauritius matkakohteena

Mahebourg ja Blue Bay Marine Park @ Mauritius

Aloitimme Mauritiuksen kierroksemme lentokenttää lähellä olevasta pikkukaupungista Mahebourgista. Mahebourg on kuulu maanantaimarkkinoistaan ja National History Museum -museostaan.

Mahebourgin maanantaimarkkinat

Suttuinen, rapistunut ja roskainen Mahebourg torakoineen ei kuitenkaan mene ihan siihen paratiisikategoriaan, minkälainen mielikuva monilla saaresta on. Toisaalta Mahebourgin maisemaa hallitsee valtava, kaunis laguuni sekä näyttävä Lion Mountain -vuori, eli kyllä saaren luonnon kauneudesta saa jo kuitenkin vihiä.

Mahebourg ei vielä ole varsinaisesti aivan niin ”valmis” matkailukaupunki kuin monet muut kaupungit esimerkiksi saaren länsi- ja itärannoilla. Ravintoloita tai muitakaan palveluja, kuten kauppoja, ei ole kovin paljon. Majoitukseksi on tarjolla lähinnä kotimajoituksen tyyppisiä majataloja. Tämä näkyy tietysti matkailijoiden vähyytenä, toisaalta hinnat ovat hyvin edullisia.
 
Majatalossa Mahebourgissa kohtasimmekin torakan heti ensimmäisenä yönä, mutta kuten mauritiuslaiset tuppaavat kaiken selittämään ”Remember, this is a tropical island”… Sen tulimme matkallamme huomaamaan monta kertaa ;)

Majatalossa huoneessamme oli ensimmäisenä iltana myös otus, joka aivasteli. Luulimme ensin, että sänkymme alla on pesukarhu, mutta aivastelija osoittautuikin isäntäperheen kissaksi. Kissat ovat ihania, mutta kissa-allergisen pariskunnan suosikki ei ole kissa omassa makuuhuoneessa. Sai siis kissa etsiä seuraaviksi öiksi toisen huoneen. Myöhemmin ymmärsimme, että huoneemme oli kissalle mieleinen, koska siellä oli ilmastointi.

Isäntäperhe majatalossa oli aivan ihana. Mala ja Vishnu sukulaisineen järjestivät meille retken eteläiselle Mauritiukselle, sen kulttuurikohteisiin, luonnonpuistoihin ja -metsiin. Illalla syötiin yhdessä Malan kokkaamaa illallista. Kun skypetin iskälle, halusi Mala-emäntä tervehtiä isääni myös. Kotikutoista oli, mutta niin lämpimän ystävällistä.

Ganga Talao, Grand Basin

Alexandra Falls

Black River Gorges National Park

Lounas @ Chamarel. Kuvassa kuljettajamme Laval, isäntämme Vishnu ja ystävämme Jens.

Sokeriruokoa ja palmuja; tätä on Mauritius.

Kauniita, myös karuja rantoja. Tämä on lautailijoiden suosima ranta, koska aallot ovat aina upeat.

Ja kun matkamme oli määrä jatkua kohti läntistä Mauritiusta, Vishnu lähti pientä korvausta vastaan viemään meitä uuteen majapaikkaamme. Onneksi lähtikin, sillä tulimme huomaamaan, ettei Mauritiuksella ole kovin helppo löytää tiettyä osoitetta. Osoitteet ovat suuntaa antavia, ja ohjeita täytyy kysyä paikallisilta joskus montakin kertaa, ennen kuin kohde löytyy. Vishnu lupasi tulla meitä hakemaan takaisinkin, jos "koti-ikävä" iskisi.

Lähellä Mahebourgia on myös Blue Bay Marine Park, joka on yksi Mauritiuksen ehdoton vierailukohde. Hyvin tingitty taksi Mahebourgista Blue Bay Marine Parkiin ei maksanut juuri mitään, mutta vielä halvemmaksi tuli paluukyyti paikallisbussilla.

Veneitä @ Blue Bay Marine Park

Vuokrasimme Marine Parkissa itsellemme veneen + kuljettajan ja kävimme parin tunnin ajelulla katselemassa valtavaa lajimäärää kasvavia, eläviä koralleja, satoja kalalajeja ja snorklaamassa.

Vene kuljettajineen ei ollut kallis, mutta olisi luonnollisesti irronnut halvemmalla per naama, jos paikalla olisi ollut muitakin matkailijoita ja veneily olisi tehty isommalla porukalla. Nautimme kuitenkin omasta privaattikyydistämme kovasti.

Marine Parkia kannattaa tulla katsomaan vähän kauempaakin, tosin eihän saarella mistään kohteesta kovin kaukana ikinä ole, koska saaren pituus on noin 65 km ja leveys 45 km. Tiet ovat paikoitellen kuitenkin kapeita, mutkaisia ja huonossa kunnossa, että lyhyeenkin matkaan voi kulua aikaa. Toisaalta Mauritiukselta löytyy myös kohtuullisen hyvää baanaa isommista kaupungeista toisiin.

Mauritius matkakohteena

Mauritiuksella sekoittuu mielenkiintoisesti useita eri kulttuureja niin ihmisissä, kielissä, kulttuureissa, uskonnoissa kuin ruokakulttuurissakin; on intialaisia, kiinalaisia, afrikkalaisia, jopa brittiläisiä ja ranskalaisia vaikutteita historian ja väestön taustojen ansiosta. Ja mikä hienointa, kaikki elävät saarella rinta rinnan, sulassa sovussa. Välillä kajahtaa rukouskutsu, naapurissa on hindutemppeli ja samalla kylällä vielä joku muukin kirkko.

Mauritius on paikoitellen uskomattoman kaunista, paikoitellen rumaa, nuhjuista ja likaista; tämä kaiken kirjo pienellä saarella yllättää.

Mauritius on Afrikan maa, joka kuuluu Maskareenien saariryhmään Réunionin ja Rodriguesin kanssa. Se ei ole kovin suuri saari, ja ennen matkaa mietimmekin, riittääkö siellä näkemistä ja kokemista kahdeksi viikoksi. Harkitsimme myös muilla Maskareenien saarilla tai Madagaskarilla vierailua, mutta Mauritius (Mauritiukseen kuuluvine) lähisaarineen osoittautui monipuoliseksi ja mielenkiintoiseksi matkakohteeksi pienestä koostaan huolimatta.

Mauritiuksella voi viettää aktiivilomaa vaeltaen, pyöräillen, kiipeillen, uiden sekä harrastaen mitä moninaisimpia vesilajeja, kuten sukellusta ja snorklausta. Saarella on myös vesipuisto.

Mauritius on ehdottomasti myös luontokohde kauniine luonnonpuistoineen, neitseellisine metsineen, pienine lähisaarineen ja runsaine eläinlajeineen.

Ruokakulttuuri on rikasta, paljon tarjotaan menereläviä ja erilaisia curryruokia.

On kirkkoja, temppeleitä, muita uskonnollisia kohteita. Linnoituksia, museoita, rakennettuja ympäristöjä.

Mauritiuksella on myös Caselan eläinpuisto, jossa pääsee ihan kivalle safarille, mutta surulliseksi vetää vankeudessa elävät isot kissaeläimet ja apinat.

Ja ei nyt unohdeta niitä luksusresortteja paratiisirantoineenkaan, eli Mauritius on kyllä taattu löhölomakohdekin, jos niin lomansa haluaa viettää.

Mauritius Guide kertoo lisää Mauritiuksen nähtävyyksistä: http://www.mauritius-guide.net/.

Mauritius sadekaudella

La Chaux -joki, näkymä majatalon parvekkeelta Mahebourgissa.

Mauritiusta kutsutaan paratiisisaareksi. En lähde väittämään vastaan, sillä kaikki paratiisin edellytykset Mauritiuksella todellakin kaikessa kauneudessaan on, mutta Mauritius on paljon muutakin, aina torakoista kipeästi remonttia kaipaaviin rakennuksiin, kun vähän laajentaa näkökulmaa resorttien unelmarannoilta kaupunkeihin ja kalastajakyliin, paikallisten ihmisten pariin.

Flic en Flac

Black River Gorges National Park

Mitä meille jäi päällimmäiseksi mieleen reilun kahden viikon visiitistämme saarelle, on ihmisten ystävällisyys ja auttavaisuus sekä tuskainen kuumuus. Aloitan puhumalla säästä.

Olimme Mauritiuksella Suomen viime talven kylmimpää aikaan, tammi-helmikuussa, joka sattuu Mauritiuksella olemaan heidän sadekauttaan, kesän kuuminta aikaa. Voisi ajatella, että sepäs sattui mainiosti, mutta kyllä 30 astetta - oli se sitten miinusta tai plussaa, on vähän liikaa. Jopa paikalliset sanoivat, että Mauritius on kesällä kuin kiehuva kattila, kun pilvet eivät päästä kuumuutta pois maanpinnalta. Meille kuulemma sattui vielä erityisen kuumat viikot.
 
Välillä kyllä satoi oikein ravakastikin, kuten sadekaudella kuuluu, mutta rehellisesti sanottuna sekään ei viilentänyt ilmaa oikeastaan yhtään, siellä 30 lämpöasteen hujakoilla mentiin silloinkin. Koko matkamme aikana emme todellisuudessa viilentyneet kunnolla kertaakaan. Majoituimme monissa erilaisissa paikoissa ympäri saarta, mutta yhdistävänä tekijänä tuntui olevan hieman laiska ilmastointi + turhan lämmin suihkuvesi. Kun palasimme Suomeen, seisoin onnellisena märässä lumisateessa!

Kuumuus vaikutti luonnollisesti hieman myös saareen tutustumiseen. Suorassa auringossa ei pystynyt olemaan ollenkaan, joten aina piti varmistaa, että minne tahansa menimme ja millä tahansa kuljimme, meille löytyi varjopaikka. By the way, saarelta tarttui upea rusketus, vaikka, kuten jo sanottu, suorassa auringossa ei oleiltu yhtään.

Välillä täytyi myös mennä viilentymään ilmastoituihin kauppoihin tai hienojen hotellien auloihin. Meitä ihmetytti, ettei monissa ravintoloissa ollut ilmastointia, tai sitä ei käytetty, vaikka ruokalijat ja henkilökunta olivat selvästi kuumissaan. Saarella on sähköstä pulaa, se saattaa selittää asiaa hieman. Sähkökatkoja esiintyi myös melko tiuhaan.

Tällä hetkellä Mauritiuksen sää näyttää siedettävämmältä. Korkeimmillaan +27, alimmillaan +23, näin on kymmenen päivän ennusteessa luvattu.

Suosittelen Mauritiusta ihan kaikille matkalaisille, vauvasta vaariin, paikka on mielenkiintoinen ja saarella on paljon tarjottavanaan, mutta kehoitan miettimään, onko Mauritiuksen keskikesä sadekausineen järkevä matkustusajankohta.

Huomioni kiinnitti matka-ajankohdassamme myös se, että rokotussuositukset ovat hieman vähäisemmät nyt kuin sadekaudella. Sadekaudella riskiarvion perusteella harkittaviin rokotuksiin kuului myös rokote japanin aivotulehdusta vastaan, jos oleilee paljon ulkona ja turistialueiden ulkopuolella. Sinänsä aivan loogista, sillä japanin aivotulehdusta levittävät itikat, joita sadekaudella on normaalia paljon enemmän.

Tällä hetkellä rokotussuosituksissa ei mainita, että Mauritiuksella voisi tällaista rokotetta tarvita. Paljon matkusvilla pitäisi siis periaatteessa olla rokotussuoja kunnossa Mauritiukselle (kurkkumätä-jäykkäkouristus, MPR sekä hepatiitti A). Myöskään malarian estolääkkeitä ei Mauritiukselle tarvitse, mutta naapurisaarelle Madagaskarille malarialääkkeet täytyy hankkia.

Tässä hieman pohjustusta matkallemme, seuraavissa postauksissa päästäänkin sitten kunnolla asiaan; mitä Mauritiuksella voi nähdä ja tehdä, miksi sinne todellakin kannattaa matkustaa. Let's go!

Sadepäivän selfie

Pietari on kissojen kaupunki

Pietarissa ovat kuuluisia Eremitaasin kissat, mutta Kissatasavallan asukkaat hurmaavat yhtä varmasti!

Minulla on ollut pitkään haaveena päästä käymään Pietarin Kissatasavallassa (Cats's Republic, Республику кошек). Olemme aikaisemminkin yrittäneet sisään, mutta tuppaa usein olemaan jonoa, kun vain tietty määrä ihmisiä pääsee sisään tasatunnein. Visiitti kannattaa varata siis etukäteen. Viime perjantaina meitä sitten onnisti.

Paikasta puhutaan kissakahvilana, mutta idea on siinä, että varsinaisesti kissat eivät ole kahvilan puolella, vaan ns. kissaterapiahuoneessa, jonne mennään Narniatyyppisen oven kautta naukaisten salasana "miau" kolme kertaa. Tätä ennen on tietenkin hankittu Kissatasavallan "viisumi" 300 ruplalla/henkilö.

Kissaterapiahuoneessa on paikallisopas, joka esittelee Kissatasavallan asukkaita. Sinänsä kissaterapiahuone tarkoittaa vain sitä, että tarjolla on pari huoneellista hyvin erilaisia, kesyjä kissoja, joita saa halutessaan huomioida, mutta mitään suoranaista ohjelmaa, johon täytyisi osallistua, ei ole. Asukkaina on karvatonta otusta, erittäin karvaista otusta, korvatonta kisuliinia, hännätöntä, on isoja, pieniä, rohkeita, arkoja. Joka makuun ;)

Itsensä saa myös kuvauttaa asukkaan kanssa, mutta kaikki kissat eivät ole kuvaan suostuvaisia. Ja täällä kaikki tehdään kissojen ehdoilla. Kissat nukkuvat paljon, eikä esimerkiksi syvässä unessa olevaa kissaa tietenkään häiritä kuvauksen takia. Osaa kissoista ei aina muuten vain huvita tulla kuviin, joskus joku vastahakoisempi tapaus saadaan houkuteltua yhteiskuvaan herkuilla.

Sen sijaan kissoja saa ja pitää paijata ja silittää. Heistä voi myös ottaa kuvia omalla kameralla ihan vapaasti. Salamaa ei kuitenkaan mielellään saa käyttää, että kissojen silmät eivät häiriinny.

Tämä on kissafanien aivan ehdoton kohde, ja jopa me kaksi kissa-allergikkoa selvisimme tupla-antihistamiineilla Kissatasavallassa tunnin, johon 300 ruplan sisäänpääsy oikeuttaa. Suosittelen!

Nahkakissa tuntui menevän silitettäessä ruttuun, kun käsi ei luistanut "turkilla".

Miun monikertaviisumi