Gambia on lämpöä ja avuliaita aatuja, jopa liiankin avuliaita ja innokkaita

Lappeenranta -> Helsinki -> Las Palmas (tekninen välilasku) -> Banjul -> Kotu

Kotu Beach

Saavumme Gambiaan iltapäivällä. Lämpötila on +31 astetta ja neulepaidassa on melko kuuma, ihanan kuuma. Maahantulotarkastuksessa kysytään kahta asiaa ”Oletko ekaa kertaa Gambiassa?” ja ”Onko sinulla poikakaveria?”. Mikolta ei tiedustella siviilisäätyyn liittyviä asioita.

Meillä on matkajokeri ja saamme lentokentällä lapun, jossa kerrotaan, että meidän majoituksemme on Bungalow Beach -hotellissa. Saavumme hotellille, joka vaikuttaa siistiltä ja viihtyisältä, jollaiseksi se osoittautuukin.

Ensimmäisestä illasta lähtien tosin ihmetyttää hotellihenkilökunnan, miessiivoojien (kaikki siivoojat ovat miehiä) ja huoltomiesten yllättävät käynnit huoneistossamme aina koputtamatta. Monta kertaa vähäpukeisena saan juosta vessaan karkuun henkilökunnan vierailuja. Jostain syystä suunnilleen kerran päivässä siivooja pistäytyy. Siis varsinaisen siivouksen lisäksi.

Ensimmäisenä päivänä tekee mieli tutustua lähiympäristöön. Kuljeskelemme pitkällä ja upealla hiekkarannalla auringonlaskun aikoihin. Voi kuulostaa romanttiselta, mutta tunnelmaan vaikuttavat huomattavasti kymmenet rantapojat, turistioppaat, hedelmänmyyjät, korunmyyjät, myyjät, myyjät, myyjät, joista ei tahdo päästä eroon, ei oikein millään. Aina jostain joku pölähtää paikalle ja on varma, että meidän on syytä kuulla, mitä juuri hänellä on meille tarjottavana. Kaikki ovat kiinnostuneita länsituristeista, joilla on rahaa – vaikka ei aina halua – ostaa heidän palvelujaan ja tavaroitaan. Kaikki ovat kuitenkin myös hyvin ystävällisiä ja jättävät meidät jossain vaiheessa aina vähäksi aikaa rauhaankin. Hetkellisesti saimme hämmennettyä porukkaa sillä, että keksimme olevamme muka venäläisiä, joita paikalliset eivät juuri ole kohdanneet, joten suomalaisjutut ja -tervehdykset yms. sai osaltamme unohtaa ja myyntipuheet menivät sekaisin.

Olemme lopulta melko väsyneitä matkasta ja tietenkin intensiivisistä rantakokemuksistamme gambialaisten joukossa, joten päädymme syömään hotellin ravintolaan. Ruoka onkin varsin hyvää ja mukavan erilaista, uusia makuja, jeeeeee! Huomaamme heti, että hinnat eivät päätä huimaa Gambiassa, edes hotellien rafloissa, ja kuten myöhemmin tuli todistettua, eivät varsinkaan hotellien ulkopuolella.

Iltaa istumme hetken aikaa, mutta pian siirrymme yöpuulle. Ja kuten aamulla sitten selviää, samalla myös moskiittojen herkkumurkinaksi.

Beef Afra