Dagestanin turvallisuustilanne pohdituttanee mahdollisia matkalaisia, eikä sinällään aivan suotta, onhan Dagestanissa sekä sen naapureissa ollut levottomuuksia, Dagestanissakin viime vuosiin asti.
Ulkoministeriön maakohtaisissa matkustustiedotteissa mainitaan, että tarpeetonta matkustamista Dagestaniin tulee välttää. Otan aina tosissani Ulkoministeriön varoitukset, vaikka ne ehkä ylivarovaisia ovatkin, ja ennen kuin varasimme lentoja, otin yhteyttä Ulkoministeriön nettikonsuliin.
Eihän nettikonsulikaan voi kumota matkustustiedotteen varoitusta, mutta ei hän vastauksissaan kuitenkaan antanut syytä olla ainakaan sen enempää huolissaan kohteen turvallisuudesta kuin mitä matkustustiedotteesta voi ymmärtää.
Luin vielä vanhasta Lonely Planetista varoitukset koskien Dagestania, ne olivat todella karuja, mutta uudempi versio Lonely Planetista on jo loiventanut linjaansa Dagestania kohtaan huomattavasti. Tilanne on todella muuttunut parempaan, Dagestanissa on ollut rauhallista jo melko pitkään.
Paikalliset itse olivat vahvasti sitä mieltä, että levottomuuksista on jo reilusti aikaa ja Dagestan on mitä parhain ja turvallisin matkailumaa, ja sellaisena se meille näyttäytyikin.
Saapuessamme Dagestaniin aiempi heikko turvallisuustilanne heijastui ainakin siinä, että poliisit olivat korviin asti aseistautuneita, passipoliiseillakin oli kovempi aseistus kuin meillä yhdelläkään poliisilla missään tehtävässä.
Poliiseja oli myös paljon ja he toimivat; saimme todistaa erästä pommioperaatiota, kun joku oli jättänyt tyhjän pahvilaatikon kaupungin keskeiselle paikalle. Alue eristettiin pieneltä matkalta siihen asti, että pommikoira oli käynyt toteamassa laatikon vaarattomaksi.
Huomattava piirre Dagestanin pääkaupungissa Mahatskalassa oli suuri määrä nuoria perheitä pienine lapsineen. Tämä näkyi jo lennolla Pietarista Mahatskalaan. Lapsia ikäluokassa 1-6 vuotta oli kone ja kaupunki pullollaan.
Mielestäni tämäkin kertoo siitä, että levottomina aikoina lapsia ei ole ehkä tehty niin hanakasti, mutta turvallisempien aikojen koitettua lapsia on ruvennut syntymään huomattavissa määrin.
Huolta kuulemma kuitenkin tuottavat suuri työttömyys ja etenkin työttömänä syrjäytyneet ja radikalisoituneet nuoret miehet. Tällaisiin emme tosin törmänneet ainakaan niin, että olisimme heidät tällaisiksi havainneet.
Mutta sen voin kyllä sanoa, että kaupungissa todellakin oli elämää. Säät olivat maaliskuun lopussa hyvät ja kaupungin kadut ja puistot olivat lapsiperheiden, nuorten ja viikonloppuna myös hääseurueiden kansoittamia. Leikkipuistoja oli paljon, uudenkarheilta monet näyttivät.
Muutenkin oli selkeästi havaittavissa, että kaupunki kehittyi, ja sitä rakennettiin hurjaa vauhtia. Uusia hotelleja ja ravintoloita avattiin kaiken aikaa, joten matkailukin lähtenee kasvuun jonain päivänä, toivottavasti pian.
Kaikki edellytykset tällä kauniilla maalla on matkailulle: ihmiset ovat uteliaita ja ystävällisiä, kulttuuri ja historia mielenkiintoista, tarjolla on monenlaista ajanvietettä, kulttuurikohteita, ruokakulttuuri rikasta, kaupunkeja meren rannalla – eivätkä hinnatkaan päätä huimaa.
Se, mikä saattaa länsituristeja hieman mahdollisesti jarruttaa, on kieli. Dagestanissa on valtava määrä etnisiä ryhmiä, joilla on kullakin oma kielensä, tämän lisäksi Dagestanissa puhutaan yleiskielenä venäjää. Mikon letkautukset englannin puhumisesta naurettiin kohteliaasti kumoon; ei täällä englantia puhuta, mutta tarvittaessa elekieltä kyllä ;)
Dagestanilaiset suosittelevat tasavaltaansa matkakohteena aivan varauksetta. Tekee mieli yhtyä kuoroon. Dagestan matkakohteena ei ehkä ole vielä ihan valmis, mutta sitäkin mielenkiintoisempi, eikä ainakaan turismin pilaama. Kokemuksemme perusteella suosittelisin Dagestania lämmöllä.
Ulkoministeriön maakohtaisissa matkustustiedotteissa mainitaan, että tarpeetonta matkustamista Dagestaniin tulee välttää. Otan aina tosissani Ulkoministeriön varoitukset, vaikka ne ehkä ylivarovaisia ovatkin, ja ennen kuin varasimme lentoja, otin yhteyttä Ulkoministeriön nettikonsuliin.
Eihän nettikonsulikaan voi kumota matkustustiedotteen varoitusta, mutta ei hän vastauksissaan kuitenkaan antanut syytä olla ainakaan sen enempää huolissaan kohteen turvallisuudesta kuin mitä matkustustiedotteesta voi ymmärtää.
Luin vielä vanhasta Lonely Planetista varoitukset koskien Dagestania, ne olivat todella karuja, mutta uudempi versio Lonely Planetista on jo loiventanut linjaansa Dagestania kohtaan huomattavasti. Tilanne on todella muuttunut parempaan, Dagestanissa on ollut rauhallista jo melko pitkään.
Paikalliset itse olivat vahvasti sitä mieltä, että levottomuuksista on jo reilusti aikaa ja Dagestan on mitä parhain ja turvallisin matkailumaa, ja sellaisena se meille näyttäytyikin.
Saapuessamme Dagestaniin aiempi heikko turvallisuustilanne heijastui ainakin siinä, että poliisit olivat korviin asti aseistautuneita, passipoliiseillakin oli kovempi aseistus kuin meillä yhdelläkään poliisilla missään tehtävässä.
Poliiseja oli myös paljon ja he toimivat; saimme todistaa erästä pommioperaatiota, kun joku oli jättänyt tyhjän pahvilaatikon kaupungin keskeiselle paikalle. Alue eristettiin pieneltä matkalta siihen asti, että pommikoira oli käynyt toteamassa laatikon vaarattomaksi.
Huomattava piirre Dagestanin pääkaupungissa Mahatskalassa oli suuri määrä nuoria perheitä pienine lapsineen. Tämä näkyi jo lennolla Pietarista Mahatskalaan. Lapsia ikäluokassa 1-6 vuotta oli kone ja kaupunki pullollaan.
Mielestäni tämäkin kertoo siitä, että levottomina aikoina lapsia ei ole ehkä tehty niin hanakasti, mutta turvallisempien aikojen koitettua lapsia on ruvennut syntymään huomattavissa määrin.
Huolta kuulemma kuitenkin tuottavat suuri työttömyys ja etenkin työttömänä syrjäytyneet ja radikalisoituneet nuoret miehet. Tällaisiin emme tosin törmänneet ainakaan niin, että olisimme heidät tällaisiksi havainneet.
Mutta sen voin kyllä sanoa, että kaupungissa todellakin oli elämää. Säät olivat maaliskuun lopussa hyvät ja kaupungin kadut ja puistot olivat lapsiperheiden, nuorten ja viikonloppuna myös hääseurueiden kansoittamia. Leikkipuistoja oli paljon, uudenkarheilta monet näyttivät.
Muutenkin oli selkeästi havaittavissa, että kaupunki kehittyi, ja sitä rakennettiin hurjaa vauhtia. Uusia hotelleja ja ravintoloita avattiin kaiken aikaa, joten matkailukin lähtenee kasvuun jonain päivänä, toivottavasti pian.
Kaikki edellytykset tällä kauniilla maalla on matkailulle: ihmiset ovat uteliaita ja ystävällisiä, kulttuuri ja historia mielenkiintoista, tarjolla on monenlaista ajanvietettä, kulttuurikohteita, ruokakulttuuri rikasta, kaupunkeja meren rannalla – eivätkä hinnatkaan päätä huimaa.
Se, mikä saattaa länsituristeja hieman mahdollisesti jarruttaa, on kieli. Dagestanissa on valtava määrä etnisiä ryhmiä, joilla on kullakin oma kielensä, tämän lisäksi Dagestanissa puhutaan yleiskielenä venäjää. Mikon letkautukset englannin puhumisesta naurettiin kohteliaasti kumoon; ei täällä englantia puhuta, mutta tarvittaessa elekieltä kyllä ;)
Dagestanilaiset suosittelevat tasavaltaansa matkakohteena aivan varauksetta. Tekee mieli yhtyä kuoroon. Dagestan matkakohteena ei ehkä ole vielä ihan valmis, mutta sitäkin mielenkiintoisempi, eikä ainakaan turismin pilaama. Kokemuksemme perusteella suosittelisin Dagestania lämmöllä.
