Tbilisi loves you

Telkusta on tullut koko päivän Haapasalon Villen Kaukasian matkoja. Rupesimme muistelemaan omia reissujamme kyseisille seuduille.

Georgiassa kävimme kesällä 2012. Georgia miellytti meitä todella paljon, viihdyimme erittäin hyvin. Tulemme varmasti matkustamaan uudelleen Georgiaan joku päivä. 

Lensimme Georgiaan Pietarista Minskin kautta. Jostain syystä Tbilisiin tunnuttiin lentävän vain yöllä. Joku veikkasi, että ilmatila on päivällä täynnä, toinen ehdotti, että turvallisuussyistä. Meidän lento tuli Tbilisiin klo 03.10 ja Pietariin lähdettiin Tbilisin kentältä klo 04.10.

Tbilisi on tunnelmallinen ja kaunis kaupunki suihkulähteineen, kirkkoineen ja patsaineen. Kaupungin vanha osa on tosin melko ränsistynyttä, mutta kauniimpaa kuin persoonattomampi uusi keskusta. 

Meidän majoituksemme sijaitsi vanhan kaupungin kupeessa, todella sokkeloisella ja ränsistyneella alueella. Emme yöpyneet hotellissa, vaan eräänlaisessa majatalossa, jonka omisti yksityisperhe. Majatalossa asui ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa omistajaperhe, kolmannessa kerroksessa oli kolme vierashuonetta. Aamiaista käytiin syömässä perheen luona kakkoskerroksessa.

Majatalomme näkyy tässä, siis tuolla ylhäällä, missä näkyy iso parveke, joka oli majoittujien yhteiskäytössä.

Tässä majatalo edestäpäin; onhan se vähän edustavampi kuin takaa :D

Vanhaa kaupunkia, katunäkymää ja korkeuseroja. Taustalla https://en.wikipedia.org/wiki/Kartvlis_Deda

Vanhaa kaupunkia

Nariqala-linnoitus: http://fi.wikipedia.org/wiki/Nariqala

Rauhan silta yli Kura- eli Mtkvari-joen http://fi.wikipedia.org/wiki/Mtkvari

Kuten Kura- eli Mtkvari-joella, kaikilla paikoilla, kaupungeilla yms. Georgiassa on vähintään kaksi aivan erilaista nimeä, joka ei ainakaan helpottanut suunnistamista paikasta toiseen...

Uutta keskustaa

Kirkossa

Tbilisi on kirkkojen luvattu kaupunki. Kaikki eri uskonnot mahtuvat hyvin samaan suvaitsevaiseen kaupunkiin. Tbilisiä voisi hyvin kutsua myös suihkulähteiden ja patsaiden luvatuksi kaupungiksi. Tbilisi on myös hyvin viihtyisä kaupunki puistoineen, jokineen ja ympäröivine vuorineen.

Uuden keskustan puolelta löytyi myös ihan luksusta, kuten esimerkiksi Radisson-hotellin kylpyläosasto. Kylpeminen, saunominen ja uinti maksoi enemmän kuin yksi yö majatalossa, mutta oli se sen arvoista:

Vaikka majoituksemme melko vaatimaton olikin, sen sijainti oli todella hyvä ja keskeinen - kunhan sinne ensin löysi. Edes taksit eivät ilman ohjeita perille pystyneet ajamaan.

Pienen pieneltä parvekkeeltamme näki mm. presidentinlinnan ja kaupungin monumentin, Kartvlis Dedan. Seuraavat kolme kuvaa ovat parvekkeeltamme:

Presidentinlinna by night

Äiti Tbilisi, Kartvlis Deda, by night

Ja sitten se pienen pieni parveke.

Majoituksemme ympäristöä

 Ja sitten vastapainona kaikelle kauniille ja hienolle hieman ränsistyneempiäkin näkymiä:

Maksullinen vessa. Taisin pitää nenästäni kiinni, niin vahtimatami totesi, että hienostelijoillekaan ei ole parempaa tarjolla.

Tarina kuvan takaa (kuva yllä): Tilasimme ruuat ja viinin, sitten älysimme, että unohdimme tilata kastikkeet, jotka ehdottomasti kuuluvat georgialaiseen ruokaan. Kävin jututtamassa nuorta tarjoilijatyttöä, joka osasi auttavasti venäjää. Emme koskaan saaneet kastikkeita, mutta hurjalla tohinalla toivat meille kesken illlallisen teekupposet :D 

Georgiassa puhutaan yleisesti venäjää, mutta taso vaihtelee hurjasti. Englantia osaavat kuitenkin paljon vähemmän, jos välillä ollenkaan.

Kielestä puheen ollen - georgiankielistä tekstiä en ymmärrä, mutta ymmärsin pysyä kaukana sähköaidoista, kuva alla:

Kuten mainitsin, Georgia miellytti meitä monella tavalla - eikä vähiten ruokakulttuurinsa ansiosta. Lempikeittiömme! Georgialaisesta ruokakulttuurista olen kirjoittanut oman juttunsa: Tkemali, satsivi, hinkali & muut georgialaisen keittiön herkut

Tuore salaatti pähkinäkastikkeella ja yrteillä, erittäin georgialaista ja hyvää.

Vaikka en tässä kirjoituksessa georgialaista ruokakulttuuria varsinaisesti esittele, ei Georgiasta voi kirjoittaa mainitsematta hatsapuria (kuva yllä). Myös naapurimaassa Armeniassa hatsapuri kuuluu olennaisena osana paikalliskeittiön antimiin. Myös lavash-leipä on vahvasti läsnä ruokapöydässä.

Ja ihan pakko mainita myös Saperavi ja Borjomi samassa yhteydessä:

Ja sitten onkin jo aivan erinäköinen pullo:

Georgialaiset ovat aivan uskomattoman vieraanvaraisia. Piirre on hallitseva Kaukasuksella muuallakin, pätee ehdottomasti myös Armeniaan, joka lukeutuu suosikkeihimme matkailukohteena.

Georgiassa saimme kokea paikallista vieraanvaraisuutta monessakin muodossa, yksi esimerkki tässä: Erään paikallisen ravintolan ystävällinen omistaja päätteli, että litra punaviiniä lounaalla ei riitä mihinkään, joten tarjosi sitten toisen ihan ilmaiseksi. Kun totesimme tarjoilijalle, ettemme voi sitä määrää juoda, toi hän meille muovipullon, ja saimme ottaa loput viinit mukaamme (kuva yllä). Only in Georgia! Niin, ja olimmehan me hänen parhaat ja ainoat asiakkaansa sateisena, mutta lämpimänä kesäkuun päivänä.

Kovasti meitä miellytti myös hintataso. Georgiassa ei hurjan paljon maksanut juuri mikään. Pitkä illallinen + pieni annos viiniä (1 litra, se pienin annos) ja vielä yksi rullakebu messiin matkaevääksi lentokentälle maksoi paikallisessa rahassa 40 laria ja risat, eli 20 euroa (silloisella kurssia), kuten kuvasta näkyy:

Ihana muistella Georgiaa, kesää ja lomaa, kun ulkona on -12 astetta ja ensi viikko on töissä yksi vuoden tiukimmista. Yhtä kaikki, voin mitä vilpittömimmin suositella Georgiaa ja Tbilisiä ihan kaikille matkailjoille, vauvasta vaariin.

Tbilisi, the city that loves you - ja Tbilisiin on myös helppo rakastua