Kesäloman piti olla aikaa, jolloin kirjoitan taas ahkerasti matkablogiini reissutekstejä, jotka ovat jääneet talven aikana kirjoittamatta. No, näinpä ei ihan käynyt. Syynä ainakin helteinen kesä, joka houkutteli jatkuvasti ulos. Ja ovatko nämä kesälomat jotenkin myös lyhentyneet? ;)
Jostain nyt on kuitenkin aloitettava (ja tänään on pilvinen ja tuulinen päivä), joten ehkäpä sitten kerron muutamalla sanalla viime viikonlopun seikkailuistamme.
Vuokatissa oli viime viikonloppuna Pipefest, joten majoituskapasiteetti oli suhteellisen paljon ahkerammin käytössä kuin monesti muulloin, kun olemme Vuokatissa minilomailleet. Lisäksi Vuokatinmaassa oli käynnissä rippileiri, joka sekin rajasi majoituskapasiteettia entisestään.
Näiden tapahtumien tuomiin majoittujiin emme ihan olleet varautuneet, vaan olimme suunnitelleet reissumme niin, että yövymme ensin Katinkullassa ja sitten leirintämökissä Vuokatinmaassa. Tyyliin panosta ja pihistä. Katinkulta ja Vuokatinmaa olivat sitten viimeistä paikkaa myöten täynnä. Päädyimme valitsemaan näkemyksemme mukaan lähimpänä Katinkultaa sijaitsevan VL hotel and apartments -majoituksen. Jäimme Vuokattiin tosin sitten vain yhdeksi yöksi, koska edukasta mökkimajoitusta ei ollut tarjolla.
Yösijamme Vuokatissa oli pieni ja rauhallinen uudenkarhea hotelli VL hotel. Huone oli siisti ja tyylikäs, lattialla ei ollut kokolattiamattoja ja suihkuhuoneessa oli sampoot ja rasvat. Huoneen ikkunalauta oli leveä kuin penkki, ja siinä oli ihana istua iltatuulen puhallellessa järveltä. Olipa hotellissa saunakin ja viehättävä ravintola terasseineen. Ravintolasta ja ruokailustamme kerron enemmän ravintola-arvostelublogissani Tanjan Maistamista, kyseinen arvostelu löytyy linkistä: X (jonka lisään tähän, kunhan saan arvostelun kirjoitettua). Illallinen oli kuitenkin varsin onnistunut, mainittakoon se jo tässä.
Hotellin sisustus henki venäläisyyttä tylliverhoineen ja raskaskuvioisine kalusteineen. Astiat olivat myös hyvin persoonallista tyyliä, jollaista Suomessa harvoin hotelleissa näkee. Meitä nämä seikat viehättivät. Mieleemme tuli koko ajan joku pieni, uusi hotelli Pietarissa. Se selvisi, että hotellin kokki oli ainakin venäläinen. Vastaanoton naiset olivat suomalaisia. Hotellissa tuntui olevan sekä suomalaisia että venäläisiä asiakkaita.
Vuokrasimme hotellista polkupyörät 10 euron hintaan per naama per vuorokausi. Suunnitelmamme muuttuivat kuitenkin jälleen sitä tahtia, että lopulta emme pyörillä ajaneet metrin metriä. Ja ystävällinen vastaanottovirkailija vähensi pyörien hinnat laskustamme.
Saunaan menimme hieman virallisen saunomisajan jälkeen, joten saunoimme miesten saunassa kahdestaan. Privasaunavuoro, ei paha.
Meillä ei ole hotellista mitään muuta kuin hyvää sanottavaa. Hintakin oli jotain aivan muuta kuin Katinkullassa. Maksoimme kahden hengen huoneesta aamiaisineen ja saunoineen 75 euroa. Tällä kertaa tarjoukseen sisältyi myös yksi kierros minigolfia veloituksetta. Aamiaisella tee tarjoiltiin pöytään (irtoteetä) ja sämpylät olivat kokin itse leipomia. Kylpyläähän VL-hotellissa ei ole, mutta rantaa pitkin Katinkultaan ei ole pitkä matka kävellen, pyörällä tahi autolla. Hotellilla on myös oma pieni uimaranta. Suosittelen lämpimästi!
Sitten ihan kuriositeettina muutama kuva Pipefestistä. Tyhmyys tiivistyy joukossa ja ihme sioiksi porukat muuttuvat festareilla. Miten tälläisessa kaatopaikassa kukaan enää edes viihtyy:
Sunnuntaina puolilta päivin oli muutama hemmo jonottomassa puhaltamaan. Viisasta, sillä festarialueen nurkalla jokainen kuljettaja puhallutettiin, itse asiassa sekä sisään- että ulospäin.
