Saavuimme Miamin lentokentälle väsyneinä ja ryytyneinä. Ensin olimme matkustaneet junassa LPR-HKI, sitten nauttineet pari tuntia unta Pilotti-lentokenttähotellissa Hesassa, lennähtäneet Finnairilla Heathrowlle kolmessa tunnissa ja sieltä siirtyneet American Airlinesin yhdeksän tunnin lennolla Miamiin.
Majoitusta emme olleet varanneet etukäteen, joten rupesin ahkeroimaan lentokentän Call Centerissä. Soitin suunnilleen viiteen hotelliin, ennen kuin tärppäsi. Kohteeksemme valikoitui Sleep Inn Miami Springissä kohtuullisen lähellä lentokenttää.
Hotellille oli ilmainen shuttle-bussi, jota odottelimme puolisen tuntia Miamin leudossa iltatuulessa lentokenttärakennuksen edessä.
Hotelli on ihan mukava. Hintaa huoneella tuli 80 dollaria ja risat, joka ei kahdelle hengelle ole paljon, mutta yhdelle hengelle huone maksoi myös saman. Hintaan kuului continental breakfast ja ilmainen shuttle lentokentän lisäksi Miamin satamaan - joka ei ollutkaan shuttle-kuskin mielestä enää ilmainen, kun sitten seuraavana päivänä saavuimme satamaan. Ilmainen langaton nettiyhteys toimi kuitenkin moitteettomasti.
Aiheeseen: Huoneissa on valtavat pedit, huoneet eivät muutenkaan ole mitenkään pieniä. Amerikassa kaikki on suurempaa. Ja huoneissa on harmiksemme myös kokolattiamatto, kuten oli edellisenä yönä Pilotissakin; tukkoinen aamu tiedossa allergisille. Seinät Sleep Innissä on tehty paperista, naapurin telkkua pystyy seuraamaan sujuvasti yrittäessään nukkua. Yön aikana kuuntelin myös venäläisporukan majoittumista sekä suomalaisperheen kotiutumisrituaaleja. Sitten laitoin korvatulpat.
Aamiainen oli vaatimaton ja vähän tylsä, continental.
Meitä ei oikein ilahduttanut hotellin "aamiaisastiat". Kaikki oli 110-prosenttisesti kertakäyttökamaa, ihme styroksia.
Meillä oli aamiaisen jälkeen vielä reilusti aikaa rentoutua, ennen kuin oli tarkoitus lähteä kuljeksimaan. Rentoutumisesta ei kuitenkaan ollut lopulta tietoakaan, joku remontti alkoi ikkunamme takana jo ennen yhdeksää. Hurja poraaminen ja ties-minkä-laitteen ulina ja jyrinä, kovatulppia tarvittiin taas. Kovimmillaan mökkälä oli, kun miehet tuunaisivat juuri meidän ikkunaamme. Kiva pitää ikkuna ja verhot kiinni aurinkoisena päivänä, kun sedät remppaavat ikkunanpieliä.
Amerikan tyyliin hotellissa ei ollut matkatavarasäilytystä, mutta kiltisti pyydettyäni saimme jättää tavaramme toiseen huoneistamme siihen asti, kunnes lähdimme shuttlella satamaan. Ihan hyvä fiilis jäi tästä majoituksesta. Ja kävelymatkan päästä Sleep Innistä on yksi parhaista italialaisista ravintoloista, jossa olen käynyt, Ristorante Basilico. Lounastimme siellä edukkaasti ja nautinnollisesti ennen satamaan lähtöämme.
Saavuimme Miamin lentokentälle väsyneinä ja ryytyneinä. Ensin olimme matkustaneet junassa LPR-HKI, sitten nauttineet pari tuntia unta Pilotti-lentokenttähotellissa Hesassa, lennähtäneet Finnairilla Heathrowlle kolmessa tunnissa ja sieltä siirtyneet American Airlinesin yhdeksän tunnin lennolla Miamiin.
Majoitusta emme olleet varanneet etukäteen, joten rupesin ahkeroimaan lentokentän Call Centerissä. Soitin suunnilleen viiteen hotelliin, ennen kuin tärppäsi. Kohteeksemme valikoitui Sleep Inn Miami Springissä kohtuullisen lähellä lentokenttää.
Hotellille oli ilmainen shuttle-bussi, jota odottelimme puolisen tuntia Miamin leudossa iltatuulessa lentokenttärakennuksen edessä.
Hotelli on ihan mukava. Hintaa huoneella tuli 80 dollaria ja risat, joka ei kahdelle hengelle ole paljon, mutta yhdelle hengelle huone maksoi myös saman. Hintaan kuului continental breakfast ja ilmainen shuttle lentokentän lisäksi Miamin satamaan - joka ei ollutkaan shuttle-kuskin mielestä enää ilmainen, kun sitten seuraavana päivänä saavuimme satamaan. Ilmainen langaton nettiyhteys toimi kuitenkin moitteettomasti.
Aiheeseen: Huoneissa on valtavat pedit, huoneet eivät muutenkaan ole mitenkään pieniä. Amerikassa kaikki on suurempaa. Ja huoneissa on harmiksemme myös kokolattiamatto, kuten oli edellisenä yönä Pilotissakin; tukkoinen aamu tiedossa allergisille. Seinät Sleep Innissä on tehty paperista, naapurin telkkua pystyy seuraamaan sujuvasti yrittäessään nukkua. Yön aikana kuuntelin myös venäläisporukan majoittumista sekä suomalaisperheen kotiutumisrituaaleja. Sitten laitoin korvatulpat.
Aamiainen oli vaatimaton ja vähän tylsä, continental.
Meitä ei oikein ilahduttanut hotellin "aamiaisastiat". Kaikki oli 110-prosenttisesti kertakäyttökamaa, ihme styroksia.
Meillä oli aamiaisen jälkeen vielä reilusti aikaa rentoutua, ennen kuin oli tarkoitus lähteä kuljeksimaan. Rentoutumisesta ei kuitenkaan ollut lopulta tietoakaan, joku remontti alkoi ikkunamme takana jo ennen yhdeksää. Hurja poraaminen ja ties-minkä-laitteen ulina ja jyrinä, kovatulppia tarvittiin taas. Kovimmillaan mökkälä oli, kun miehet tuunaisivat juuri meidän ikkunaamme. Kiva pitää ikkuna ja verhot kiinni aurinkoisena päivänä, kun sedät remppaavat ikkunanpieliä.
Amerikan tyyliin hotellissa ei ollut matkatavarasäilytystä, mutta kiltisti pyydettyäni saimme jättää tavaramme toiseen huoneistamme siihen asti, kunnes lähdimme shuttlella satamaan. Ihan hyvä fiilis jäi tästä majoituksesta. Ja kävelymatkan päästä Sleep Innistä on yksi parhaista italialaisista ravintoloista, jossa olen käynyt, Ristorante Basilico. Lounastimme siellä edukkaasti ja nautinnollisesti ennen satamaan lähtöämme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti