Kuvia matkojen varrelta: Tashkent @ Uzbekistan

Taskentin 100-metrisessä teletornissa

Tämä postaus on jatkoa Kuvia matkojen varrelta -sarjalleni, jossa minun on tarkoitus julkaista silloin tällöin kuva/kuvia edellisiltä matkoiltamme, nyt kun globaalit syyt estävät matkailun toistaiseksi.

Meillä on Mikon kanssa yleensä suunnilleen näihin aikoihin vuodesta syysloma, jonka vietämme poikkeuksetta ulkomailla. Tänä vuosi on se poikkeus sääntöön.

Katsoin puhelimeni kuvista, että 13.10.19 olimme juuri lähdössä Pietarista Moskovan kautta lentämään Uzbekistanin Taskentiin. Uzbekistanista olen kirjoittanut aikaisemmin yhden postauksen, ja se sattuu olemaan Kuvia matkojen varrelta -sarjani ensimmäinen postaus Kashkadarja - Uzbekistan. 

Jatkan nyt tarinalla Tashkentin majoituksestamme.

Saavuimme ensimmäiseksi yöksi varaamaamme majoitukseen Tashkentissa. Olimme varanneet huoneen erään laajasti tunnetun nettivarausjärjestelmän kautta. Nimeä en viitsi mainita, ettei tule sanomista. 

Tyyppi respassa tiedusteli heti, olisiko mahdollista, että peruisimme nettivarauksemme, koska sen voi vielä tehdä ilman maksua. Perumista hän pyysi siksi, että majoituspaikka joutuu maksamaan tietyn prosentin majoitushinnasta varausjärjestelmälle, ja hän voi majoittaa meidät halvemmalla, mikäli perumme huoneen.

Peruimme huoneen ja majoituimme tässä ensimmäiseksi yöksi valitsemassamme "hotellissa" lopulta kolme yötä. Kun lähdön hetki tuli, meiltä laskutettiin vain yhden yön majoitus. Täytyy sanoa, että aika hyvä alennus siitä, että peruimme varaamamme majoitusyön sovelluksessa ilman kuluja. 

Ajattelin kirjoittaa postauksen tänään, koska on nimipäiväni. Juhlapäivänä minulla on tapanani tehdä asioita, joista pidän. 

Tänään kun emme pääse matkustamaan, kirjoitin matkablogipostauksen, söin hyvän, Mikon järjestämän lounaan, ja illalla mökillä kävimme pyöräilemässä pelaten Pokemonia. Illan lopuksi kävimme saunassa ja katsoimme Netflixistä eilen aloittamaamme venäläistä sarjaa Эпидемия. Вонгозеро. (Epidemiya. Vongozero. Matka järvelle. The Outbreak.)

Kuvia matkojen varrelta - Mirissa @ Sri Lanka

Tämä postaus on jatkoa Kuvia matkojen varrelta -sarjalleni, jossa minun on tarkoitus julkaista silloin tällöin kuva/kuvia edellisiltä matkoiltamme, nyt kun globaalit syyt estävät matkailun toistaiseksi.

Tällä viikolla tuli sattumalta puhetta mieheni Mikon kanssa Sri Lankasta ja Mirissasta. Aiheesta innostuneena kaivoin ulkoiselta kiintolevyltä kuvat Sri Lankan reissusta - joka olikin ihana reissu kaikkinensa! 

Lensimme tammikuussa 2017 Pietarista Arabiemiraattien (Dubain) ja Malediivien (Malen) kautta Sri Lankan Colomboon ja kiersimme Sri Lankaa käyden mm. Kandyssa, Haputalessa, Ellassa, Nuwara Eliyassa, Udawalawassa, Polonnaruwassa, Mirissassa, Gallessa ja Negombossa.

Saaren kaupungeissa ja rantakohteissa oli enimmäkseen hyvin kuuma tammikuussa, mutta vuoristossa silti mukavan viileää, eikä edes ilmastointi ollut vuoristoalueilla tarpeen. Vuoristossa ja teealueilla satoi jonkin verran, välillä enemmän ja välillä vähemmän. 

Muutenkin oli hyvin vaihtelevia kohteita. Siinä missä Colombossa oli paikoitellen vähän ränsistynyttä ja likaista, vaikkakin myös kauniita nähtävyyksiä, niin maaseudulla ja teeviljelmillä luonto kukoisti, rantakohteissa elämänmeno oli verkkaista, ja joka puolella saarta oli toinen toistaan hienompia temppeleitä, myös useita vesiputouksia nähtiin sekä paljon norsuja ja apinoita.

Erityisesti tekee mieli mainita vierailu Lipton Seat -teeviljelmillä Haputalen lähellä, jonne nousu tapahtui tuk tukilla erittäin sateisessa ja tuulisessa kelissä ja Udawalawan norsusafari aamunkoitteessa kahdestaan (+ kuljettaja) sekä tietenkin valaat Mirissassa. 

Huomion arvoista on myös se, tämän reissun paluumatkalla meillä oli käsimatkatavaroiden lisäksi ruumassa Sri Lankasta ostettu reppu, joka oli täynnä erilaisia teelaatuja - poikkeuksena sääntöön, että normaalisti matkustamme pelkällä käsimatkatavaralla. 

Tähän kuvasarjaan valikoitui siis Mirissa, joka jäi mieleemme erityisesti valaiden bongailukohteena - delfiinejäkin pyöri veneemme ympärillä - ja rentona rantakohteena. Myös erinomainen kala- ja äyriäisillallinen syötiin rantaravintolassa, jonka pöydät oli katettu ihan konkreettisesti rannalle.

Tässä on edellinen postaukseni Sri Lankasta, jonka kirjoitin heti lämpimiltään paikan päällä: Ensivaikutelmia Sri Lankasta

Kuvia matkojen varrelta - Adler ja Sotshi @ Venäjä

Tämä postaus on jatkoa Kuvia matkojen varrelta -sarjalleni, jossa minun on tarkoitus julkaista silloin tällöin kuva tai kuvia edellisiltä matkoiltamme, nyt kun globaalit syyt estävät matkailun toistaiseksi.

Sunnuntaina oli Formulat Sotshissa ja siitä inspiroituneena kokkasimme borssia ja juustoviettelystä (linkki postaukseen Maustamista-blogissani), ja jatkoin Sotshista inspiroituneena myös täällä Matkamittarin puolella julkaisten vuoden 2015 huhtikuussa otettuja kuvia Sotshista ja Adlerista.

Samaisella reissulla kävimme myös rajan takana Abhasiassa (kansainvälisesti kiistelty, itsenäiseksi julistautunut alue Georgiassa), mutta siitä teen oman postauksensa, koska sieltä on tosi paljon kuvia ja kerrottavaa.

Päällimmäisenä kuitenkin tästä Venäjän reissusta jäi mieleemme Adlerin valtavat rakennelmat vuoden 2014 olympialaisia varten, isot asemat ja aukiot, uutuuttaan kiiltävät laajat hotellialueet, suuri ja näyttävä Formula-rata-alue yms., mutta kaikkialla aivan tyhjää, ei ihmisiä, ei mitään elämää. Sotshin keskustassa oli paikallisia ihmisiä, mutta ei käytännössä muualla.

Potentiaalia olisi matkailijoita varten; on majoituskapasiteettia, kauniit maisemat ja hyvät säät, edullisehko hintataso, hyviä ravintoloita, monenlaista tekemistä, ja helppoa ja kohtuuhintaista lentää esimerkiksi Pietarista, josta mekin lensimme tänne.