Tämä postaus on jatkoa Kuvia matkojen varrelta -sarjalleni, jossa minun on tarkoitus julkaista päivittäin kuva tai kuvia edellisiltä matkoiltamme, nyt kun globaalit syyt estävät matkailun toistaiseksi.
Toissakesänä (2018) lähdimme Suomen loppukesän "käristyskupolia" pakoon Islantiin, ja kun ei tarpeeksi viileää ollut sielläkään, jatkoimme Grönlantiin.
Grönlannin Nuukissakin lämpötila lähenteli yhtenä päivänä hellerajaa, joka Grönlannissa tosin on huimat +15 astetta. Nuukissa oloaikanamme jo +12 astetta ja aurinkoinen sää aiheuttivat sen, että kaupungin kaikki asukkaat olivat yhtä aikaa ulkona; se ei kyllä ole vielä kovin paljon populaa, vain 17 000. Itikoita oli huomattavasti enemmän.
Paikalliset kertoivatkin, että Grönlannissa on joko kylmä ja tuulinen sää tai lämpimähkö sää ja järjettömät määrät itikoita. Juuri tällaisia säitä mekin reissullamme saimme kokea. Alimmillaan lämpö oli +4 astetta, tuuli ja satoi, ja sitten tuo edellä mainitsemani toinen "ääripää". Lähinnä tosin satoi.
Kuvat Grönlannista eivät ole kuitenkaan Nuukista, vaan äärettömän hienolta jäävuorten bongausreissultamme.
Meille kävi sentään paremmin kuin Titanicille, emme törmänneet yhteenkään jäävuoreen, mutta ollessamme maissa Qoornoqissa näimme jäävuoden halkeavan ja nostavan hurjan aallon ympärilleen. Jäävuoren halkeamisen aiheuttaman aallon takia kaikki grönlantilaiset opetetaan tekemään eskimokäännös kanootilla heti 12 vuoden iässä. Se on melojan tärkein pelastautumiskeino.
 |
| Retkipaattimme Targa 37+ (made in Finland) |
 |
| Jäätiköltä valuva jää tuo mukanaan maata ja mineraaleja, joka värjää jäävuoria. |
 |
| Jäävuoren muotoon vaikuttaa sää. |
 |
| Qoornoqin hylätty kalastajakylä |
 |
| Matkanteko oli mutkittelevaa jäävuoria ja jäätä väistellessä. |
 |
| Pädi ei kuitenkaan tippunut veteen kovasta kyydistä huolimatta. |
 |
| Tunnetusti jäävuoresta näkyy pinnalla vain huippu. |
 |
| Tästä eteenpäin ei enää ilman jäänmurtajaa pääse, eikä pitkälle silläkään, kun vastassa ovat jäätiköt. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti